Lasten tulevaisuuden kansalaistaidot hallituksen leikkuriin

Suomenmaan artikkelissa ”Maailmankansalaisten kasvatusfilosofia” (21.8.2015) nostettiin esille tarve sitoa globaalikasvatus kiinteämmäksi osaksi perusopetusta.

Teksti: Sanna Rekola Kuva: Jennifer Morton

Kansalaisjärjestöt ovat jo vuosien ajan edistäneet globaalikasvatusta yhteistyössä viranomaisten, opettajankoulutuksen, oppikirjantekijöiden ja lukuisten yksittäisten koulujen ja opettajien kanssa. Hallituksen kaavailemat kehitysyhteistyöhön kohdistuvat leikkaukset uhkaavat romuttaa edellytykset tältä yhteistyöltä, sillä suuri osa järjestöistä on toiminut ulkoministeriön tuen varassa.Globaalikasvatuksen tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten ymmärrystä maailman ilmiöistä ja tapahtumista sekä tukea kasvua aktiiviseen, toisia ihmisiä ja ympäristöä kunnioittavaan kansalaisuuteen.Suomenmaan artikkelissa siteerattu Anna-Kaisa Pudas havainnoi tuoreessa väitöskirjassaan suomalaista peruskouluopetusta ja oppikirjoja. Hän toteaa, että monet opettajat kokevat globaalikasvatuksen tärkeäksi, mutta koulun arjessa aiheelle ei useinkaan jää tilaa, sillä opetussuunnitelma ei tähän velvoita. Myöskään oppikirjat eivät nosta globaalikasvatusta riittävästi esille. Pudaksen mukaan globaalikasvatuksen tulisi kuitenkin olla kasvatusfilosofia, jolle koko opetus rakentuu, jotta lapset ja nuoret saavat riittävät valmiudet toimia nykymaailmassa.Globaalikasvatustuki on osa kehitysyhteistyörahoitusta, johon kohdistuvat räikeät 43 prosentin leikkaukset. Tukimuoto on nyt jäädytetty. Tukea on myönnetty vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa ja sillä on saatu paljon aikaan. Vuonna 2014 järjestöt kouluttivat tuen avulla yli 11 000 opettajaa ja järjestivät globaaleihin kehityskysymyksiin liittyvää toimintaa yli 50 000 koululaiselle. Muut viranomaiset eivät järjestöjen globaalikasvatustyötä tue.Opetusalan ammattilaiset kiittelevät järjestöjä oivaltavista pedagogisista menetelmistä ja monipuolisista materiaaleista, joiden avulla globaaleihin kysymyksiin on helpompi tarttua. Tukea tarvitaan, sillä opettajankoulutus ei anna kattavia eväitä usein vaikeina koettujen asioiden käsittelyyn.Uusi valtakunnallinen, vuonna 2016 käyttöön astuva opetussuunnitelma kannustaa kouluja enenevissä määrin yhteistyöhön kansalaisjärjestöjen kanssa ja alleviivaa globaalikasvatuksen teemojen tärkeyttä. Mitään ei kuitenkaan tapahdu itsestään ja ilman resursseja. Vielä on mahdollisuus muuttaa kurssia ja tarjota lapsille ja nuorille eväät ymmärtää maailmaa, sen ongelmia ja ilmiöitä paremmin.Kirjoitus on julkaistu Suomenmaassa 28.8.2015