”Minusta on hienoa, että ilmastoteeman lisäksi Euroopan arvopohja ja oikeusvaltioperiaate sekä kestävä kehitys näkyvät laajempana kattoteemana Suomen puheenjohtajuuskaudella ”, sanoo kansainvälisten ja EU-asiain yksikön päällikkö Annika Lindblom ympäristöministeriöstä Fingon EU-puheenjohtajuuskautta käsittelevässä podcast-jaksossa.
Suomen EU-puheenjohtajuuskausi osuu jännittävään taitekohtaan, koska nyt valmistellaan seuraavan Euroopan komission painopisteet, jotka ohjaavat koko EU:n toimintaa seuraavat viisi vuotta.
Agendalla ovat myös EU:n tulevien vuosien rahoitus kehitysyhteistyölle sekä Post-Cotonou-neuvottelut, jotka määrittävät EU:n suhteita Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa.
EU:n strateginen agenda eli jäsenmaiden toiveet komissiolle hyväksyttiin juhannuksena Eurooppa-neuvostossa.
”Se antaa ihan hyvät eväät, ja siitä pystyy lukemaan paljon jäsenmaiden toiveita: kestävää kehitystä ja ilmastoa, Agenda 2030, mutta se lähtee liikkeelle hyvin vahvasti turvallisuusfokuksesta ja intressistä. Halutaan määritellä, ketkä ovat tervetulleita eli linnake-Eurooppa -ajattelua paistaa läpi,” arvioi sanoo Fingon kestävän kehityksen asiantuntija Jussi Kanner.
Eurooppalaiset kattojärjestöt tekevät ensimmäistä kertaa yhteistyötyötä trioina, kuten puheenjohtajamaat. Suomi on samassa triossa Romanian ja Kroatian kanssa ja Fingo vetää järjestöjen yhteistä Towards open, fair and sustainable EU in the world – EU Presidency Project 2019–2021 –hanketta.
”Aiemmin komissio on tukenut aina yhden kattojärjestön hanketta kerrallaan. On tosi mielenkiintoista olla mukana luomassa tällaista uudenlaista yhteistyömallia eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen välille,” toteaa Fingon EU-puheenjohtajakausihankkeen projektipäällikkö Anne Peltonen.
Millaisia oppeja edellistä kausilta on jäänyt ja mitkä ovat asiantuntijoiden tärpit Suomen puolivuotiskaudelle?
Kuuntele EU-puheenjohtajuutta perkaava jakso Spotifysta, Applen podcasteista tai täältä:
,