Sisäministeriö on nyt asettanut esiselvityshankkeen kartoittaakseen rahankeräyksen nykytilaa ja sen kehittämistä.Selvitystyöryhmässä on tällä kertaa edustettuna myös kaksi järjestöedustajaa ja lisäksi kansalaisjärjestöjä kuullaan eri tavoin. Myös Kepa seuraa uudistusta ja tuo jäsentensä äänen kuuluviin. Ensimmäinen kuulemistilaisuus on 25. lokakuuta.Nykyinen rahankeräyslaki mahdollistaa vastikkeettoman rahan keräämisen yleishyödylliseen toimintaan yleisöön vetoamalla. Suomeksi sanottuna rahaa voi siis pyytää antaen vastineeksi vain hyvää mieltä. Tämä edellyttää kuitenkin etukäteen anottavaa rahankeräyslupaa.Lain tarkoituksena on suojella lahjoittajia ja estää huijareiden epärehelliset keräykset. Moni järjestö kokee kuitenkin lupamenettelyn työläänä – käsittelyaika voi olla jopa puoli vuotta, paikallisyhdistykset eivät välttämättä saa valtakunnallista keräyslupaa, ja lupa on myös koettu joustamattomaksi ja kalliiksi.Toisaalta lupa on taannut sen, että poliisi valvoo rahankeräystä. Lahjoittaja voi luottaa siihen, että kerääjä on oikealla asialla, jos keräykseen on rahankeräyslupa.**Mihin suuntaan rahankeräystä pitäisi muuttaa? Kerään Kepan jäsenjärjestöjen kantoja 11.10. asti sähköpostitse. Vastauksia etsin etenkin seuraaviin kysymyksiin:Kenen pitäisi saada kerätä rahaa – vain yleishyödyllisten rekisteröityjen toimijoiden vai muidenkin?Mihin tarkoitukseen rahaa pitäisi voida hakea – vain yleishyödylliseen toimintaan vai muuhunkin?Miten nykyistä rahankeräyslupajärjestelmää voisi joustavoittaa?Onko ennakkoon haettava rahankeräyslupa olennainen järjestöjen luotettavuuden kannalta vai riittäisikö ennakkoilmoitus ja avoin raportointi?Tarvitaanko koko rahankeräyslakia? Mikä olisi sellainen vaihtoehto, joka kuitenkin takaisi, että lahjoittajan rahat menevät oikeaan tarkoitukseen?Edellisen kerran rahankeräyslakiin esitettiin isojakin muutoksia loppuvuodesta 2014, mutta silloin esitys ei edennyt eduskuntaan asti muun muassa järjestöjen antaman palautteen takia.Kepan lausunto rahankeräyslaista vuodelta 2014
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
