Suomen hallitus kokoontuu kehysriiheen 24.-25. maaliskuuta päättämään seuraavan neljän vuoden budjettikehyksistä. Kehysriiheä odotellessa julkinen keskustelu rakenneuudistuksista, sopeutustarpeista ja säästötoimista on ollut vilkasta. 92 järjestön allekirjoittama kirje muistuttaa siitä, että kehysriihessä tehtävät ratkaisut ovat lopulta poliittisia arvovalintoja. Käytämmekö valtion varoja esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käyttöä lisääviin tukiin vai kestävän kehityksen tukemiseen? Kirjeessä järjestöt vaativat hallitusta nostamaan kehitysyhteistyömäärärahoja siten, että ne ovat 0,7 prosenttia bruttokansantulosta, kuten Suomi on hallitusohjelman ja kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti luvannut saavuttaa vuonna 2015. Viime vuoden kehyspäätöksen valossa hallitus on jälleen luistamassa ensimmäisen kerran jo 1970-luvulla kehitysmaille antamastaan apulupauksesta. Nyt tarvitaan poliittista tahtoa. Sitä löytyy naapurimaistamme Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta, jotka ovat ylittäneet 0,7-tavoitteen jo reilusti.***0,7 ei ole vain numero, vaan globaalin solidaarisuuden symboli. Toteutuessaan se tarkoittaa lisää resursseja koulutukseen, terveydenhuoltoon ja muihin peruspalveluihin kaikkein köyhimmille. Eikö olisi reilua, että myös Suomi täyttäisi omat sitoumuksensa, kun kehitysmaat ovat viimeiset 13 vuotta ponnistelleet vuosituhattavoitteiden eteen?Järjestöt nostavat kehysriihikirjeessään esiin myös Suomen ilmastorahoitussitoumukset ja tarpeen ottaa käyttöön uusia julkisia rahoituslähteitä kestävälle kehitykselle. Hallituksen viime kehysriihessään tekemää päätöstä korvamerkitä päästöhuutokauppatulot kehitys- ja ilmastorahoitukselle olisi tärkeää jatkaa myös tulevaisuudessa.Uutta rahaa kestävää kehitykseen on saatavissa myös leikkaamalla ympäristölle haitallisia tukia, jotka muun muassa lisäävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Ympäristö- ja valtiovarainministeriö ovat jo tehneet tuista kartoituksen.Nyt on aika toimeenpanna tukien leikkauksia kunnianhimoisesti.
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
