Kuva: iStock/howtogoto

Kehitysjärjestöjen terveiset kehysriiheen: kehitysyhteistyö on turvallisuuden tekijä

Kehitysyhteistyöllä luodaan rauhaa ja vakautta maailmanlaajuisesti. Haasteiden kasvaessa ja kasaantuessa, Suomen on näytettävä tietä kohti kestävämpää tulevaisuutta, kirjoittavat Fingon asiantuntijat Elina Mikola ja Silla Ristimäki.

Hallituksen vuotuinen kehysneuvottelu eli kehysriihi lähestyy. Kehysriihessä Suomen hallitus suunnittelee valtion taloutta muutamia vuosia eteenpäin. Tänä vuonna suomalaiset poliittiset puolueet ovat ilmaisseet, että kehysneuvottelussa tärkeäksi teemaksi nousee suomalaisten turvallisuus. 

Turvallisuus on kehitysyhteistyön keskeinen tavoite. Kehityspolitiikalla edistetään ja puolustetaan globaalia vakautta ja rauhaa pitkällä aikavälillä. Suomalaiset kehitysjärjestöt rakentavat turvallista tulevaisuutta muun muassa kehitysyhteistyön ja globaali kansalaiskasvatuksen keinoin.

Keskinäisriippuvaisessa maailmassa ei ole erikseen Suomen ja ”muun maailman” haasteita, on vain yhteisiä haasteita. Suurelta osalta maailmaa ravistelevista kriiseistä ei voi suojautua asein.  Ilmastonmuutosta tai biodiversiteettikatoa ei voi pysäyttää hävittäjillä, pommit ovat hyödyttömiä pandemioita vastaan eikä paraskaan puolustusjärjestelmä estä ihmiskauppaa.  

Sen sijaan aseelliset konfliktit aiheuttavat ja kärjistävät globaaleja kriisejä. Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäys vaikuttaa esimerkiksi koko maailman ruokaturvaan.  

Kansalaisten turvallisuudessa onkin kyse paljosta muusta, kun konfliktin poissaolosta. Inhimillinen turvallisuus käsittää tarpeen saada elää vapaana pelosta ja puutteesta. Juuri tämän inhimillisen turvallisuuden rakentamisessa ja ylläpitämisessä kansalaisjärjestöjen toiminnalla ja kehitysyhteistyöllä on tärkeä rooli. Aktiivinen ja vapaa kansalaisyhteiskunta on yksi turvallisuuden tekijä. Jos kansalaisyhteiskunnan tila kaventuu, tällä on yhteys demokratian ja yhteiskunnan vakauden rapautumiseen.  

Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan ja sen synnyttämän humanitäärisen kriisin merkitystä ei voi vähätellä. Katseiden kohdistaminen Ukrainaan ei kuitenkaan saa tarkoittaa, että unohdamme maailman muut kriisit. Suomen ei tule tinkiä globaalista vastuustaan, kuten sitoumuksistaan hillitä ilmastonmuutosta tai tukea kaikkein hauraimpia maita.  

Kehityspoliittisten vaikutusten saavuttamiseksi pitkäjänteisyys ja johdonmukaisuus ovat välttämättömiä. Haasteiden kasvaessa ei tule heittää hanskoja tiskiin. Päinvastoin Suomi voi ottaa tavoittelemaansa kokoaan suurempaa roolia ja näyttää tietä kohti sitä maailmaa, jota haluamme yhdessä ja yhteistyössä luoda.  

Suomalaiset kehitysjärjestöt peräänkuuluttavat, että hallituksen kehysneuvottelun tuloksena Suomen kehitysyhteistyönrahoitus pysyy vähintään nykyisellä tasolla ja Suomi tähtää edelleen YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL) kehitysyhteistyöhön. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön rahoituksen osuutta Suomen kehitysyhteistyövaroista tulisi kasvattaa, jolloin järjestöjen tärkeä työ saadaan turvattua.