Kansalaisyhteiskunta epäilyksen alaisena

Kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevä YK:n korkean tason poliittinen foorumi on käynnistynyt New Yorkissa. Salillinen kansalaisyhteiskunnan edustajia esitti huolensa demokratian ja oman tilansa kapenemisesta.

Teksti: Anna-Stiina Lundqvist Kuva: Anna-Stiina Lundqvist

EU:n ihmisoikeuksista vastaava erityisedustaja Stavros Lambrinidis aloitti vaikuttavan puheenvuoronsa kysymällä, mikä ihme fiksuissa tytöissä pelottaa. Hän vastasi itse, että koulutetut tytöt horjuttavat koko yhteiskunnan valtatasapainoa, ja sekös vallassa olevia hirvittää. Tyttöjen koulutus ei ole yksinkertaista, vaan siinä voi olla kyse elämästä ja kuolemasta. Ne kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeuksien puolustajat, jotka tyttöjä kaikesta huolimatta kouluttavat, ovat kaiken kehityksen avain.Lambrinidis ei ollut ainut, joka ilmaisi huolensa siitä, millä epäilyksellä jotkut valtiot suhtautuvat kansalaisyhteiskuntaan. Useammassa puheenvuorossa todettiin, kuinka hallitusten on kuunneltava kansalaisyhteiskuntaa, vaikka sen kanssa oltaisiin erimielisiäkin, ja kansalaisyhteiskunnan on voitava toimia ilman pelkoa.Itse YK:nkin nähtiin heijastavan muuttunutta suhtautumista kansalaisyhteiskuntaan: kokouksissa on vaikeampi saada äänensä kuuluviin, kansalaisjärjestöjä ei konsultoida ja kentällä toimivat YK:n työntekijät eivät vallanpitäjien pelossa uskalla puolustaa ihmisoikeusaktivisteja.Mistä muuttunut suhtautuminen sitten johtuu? Amnesty Internationalin pääsihteeri Salil Shetty viittasi kansalaisyhteiskunnan uurastukseen ihmisten voimaannuttamiseksi: tässä ollaan onnistuttu, ja nyt on vallastaan kiinni pitävien vastaiskun aika. Poliittiset puolueet ovat menettämässä uskottavuuttaan. Ihmisoikeusrikkomukset eivät näy ainoastaan köyhimmissä maissa, vaan tänäkin päivänä esimerkiksi mustien kohtelussa kokouksen pitomaassa Yhdysvalloissa tai siinä, kuinka Eurooppa kohtelee romanivähemmistöään ja siirtolaisia.Lambrinidis muistutti, että kansalaisjärjestöt ovat tilivelvollisia ainoastaan jäsenilleen, eivätkä ne edusta samalla tavoin kansaa kuin vaaleilla valitut päättäjät. Rahoituksen tulee kuitenkin olla täysin läpinäkyvää – ja tämä koskee kaikkia rahoituksen saajia.***Kestävän turvallisuuden käsitykseen viitattiin, kun puhe siirtyi terrorismiin ja valtioiden sisäiseen turbulenssiin: ihmisoikeuksien puolustajien ja eri mieltä olevien vankilaan heittäminen vain lisää radikalisaatiota. Salil Shetty toi esiin, kuinka Boko Haramkin oli alkujaan, vaikkakin mielipiteiltään äärimmäinen, niin samalla myös rauhanomainen liike, jonka vasta hallituksen silmitön väkivalta radikalisoi.Kansalaisyhteiskuntaan on suhtauduttu nihkeydellä, jolla hallituksetkin ovat voineet perustella omaa toimintaansa, esimerkkinä vaikkapa perinteisempiä arvoja suosivien yhteiskuntien suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin. Ihmisoikeudet ovat todella toisinaan epäsuosittuja, sillä ne suojelevat eniten kaikkein heikoimpia, eivät vallassa olevia. Ihmisoikeudet ovat aina olleet heikoimmassa asemassa olevien universaali kieli, päteviä jokaisessa kulttuurissa. Missä tahansa päin maailmaa vaimoaan hakkaava mies, kuten myös joissain tapauksissa häntä puolustava valtio, ovat valtaapitäviä, kun taas pahoinpidelty vaimo tuskin tulee sanomaan, että älä tule väliin.”On meiltä viisautta toimia käsi kädessä kansalaisyhteiskunnan kanssa, oppia siltä eikä lakaista ongelmia maton alle. Tee yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa myös kun et ole samaa mieltä, niin lopulta saavutat onnellisen ja demokraattisen yhteiskunnan,” päätti Lambrinidis puheenvuoronsa.”On tuettava niitä valtioita, jotka ovat muistuttaneet uupumatta kansalaisyhteiskunnan paikasta YK -prosesseissa. On muistutettava YK:n perusajatuksesta, yleismaailmallisesta ihmisoikeuksien julistuksesta, jonka ytimessä on heikoimmassa asemassa olevien suojelu,” totesi puolestaan Article 19 järjestön toiminnanjohtaja Quinn McKew.***Kirjoittaja osallistuu New Yorkissa 11.-20.7. pidettävään YK:n High Level Political Forumiin ulkoministeriön delegaation kansalaisjärjestöedustajana