Samaan aikaan Toivakka puhuu huomattavan suurista leikkauksista kehitysjärjestöjen tukiin, sillä hänen mukaansa ”meillä on liikaa toimijoita”. Ministeri toivoo, että kehitysapu olisi mahdollisimman vaikuttavaa – ja tätä haluavat myös kansalaisjärjestöt. Tehokkuutta voidaan kuitenkin parantaa muutenkin kuin vähentämällä tuettujen järjestöjen määrää, esimerkiksi koordinaatiota ja hallintoa yhdistämällä.Ennen lopullisia leikkauspäätöksiä ministerin olisi syytä arvioida sitä suurta ristiriitaa, joka syntyy, jos halutaan auttaa köyhimpiä, mutta samalla leikataan rajusti järjestöjen tuista. Valtion ja järjestöjen kehitysyhteistyö täydentävät toisiaan sekä maantieteellisesti että temaattisesti. Järjestöhankkeiden suurta määrää pidetään valitettavan usein taakkana, vaikka on monia aiheita ja alueita, joissa virallinen Suomi ei pysty toiminaan, mutta järjestöt pystyvät.Järjestöt ovat ensimmäisinä paikalla ja vastaavat kriiseihin, epidemioihin ja luonnonkatastrofeihin nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti. Esimerkkejä ajankohtaisista avustusprojekteista ovat Suomen Lähetysseuran työ Nepalin maanjäristysalueilla sekä Suomen Pakolaisavun tiedotustyö Länsi-Afrikan ebola-alueilla.Kansalaisjärjestöjen toimintaan liittyy usein vertaistuki ja pitkäjänteinen kumppanuus. Tämä konkretisoituu hyvin vammaisjärjestöjen toiminnassa: esimerkiksi Mosambikin viittomakieli on rakennettu suomalaisten kansalaisjärjestöjen, kuten Kuurojen Liiton, työllä.Ruohonjuuritasolle, lähelle ihmisiä ja paikallisia pieniä järjestöjä pääseminen on yksi niistä vahvuuksista, joiden vuoksi myös pienillä järjestöillä on merkittävä rooli Suomen kehitystyössä. Esimerkiksi African Care auttaa maailman heikoimmassa asemassa olevia äitejä Somaliassa. Järjestön tuella on perustettu klinikka, joka on maan ainoa ilmainen paikka synnyttää.Kansalaisjärjestöt ovat tehneet kehitysyhteistyötä paljon kauemmin kuin Suomen valtio. Monella suomalaisella on kansalaisjärjestötoiminnan kautta henkilökohtainen suhde kehityskysymyksiin ja kehitysmaiden ihmisiin. Sadat tuhannet suomalaiset osallistuvat kehitysyhteistyöhön lahjoittamalla rahaa tai tekemällä vapaaehtoistyötä. On vaikea nähdä, että julkisten tukien mittavat leikkaukset johtaisivat suomalaisten auttamishalun ja -kyvyn kasvuun.Valtio ohjaa esimerkillään kansalaisten arvovalintoja. Globaalin vastuun kantaminen kuuluu yhtä lailla kansalaisyhteiskunnalle ja valtiolle.Kirjoittaja on Kepan toiminnanjohtaja
Kansalaisjärjestöjen kehitysavusta leikkaaminen vaikuttaa kaikkein köyhimpien elämään
Kehitysyhteistyöstä vastaava ministeri Lenita Toivakka arvioi Helsingin Sanomien artikkelissa (4.6.2015), kuinka kehitysyhteistyövaroihin kohdistuvat jättileikkaukset aiotaan toteuttaa. Toivakan päälinjauksia ovat kaikkein köyhimpien auttaminen, naisten ja tyttöjen aseman parantaminen sekä demokratiakehitys. Nämä ovat äärimmäisen tärkeitä tavoitteita, joihin kehitysjärjestöt ovat sitoutuneet työssään jo pitkään ja ammattitaidolla.
Teksti: Timo Lappalainen Kuva: Vitale