ilmapallo oikeudenmukaisen maailman puolesta
Toimintaympäristön muutokset haastavat pohtimaan Kuva: Toimintaympäristön muutokset haastavat pohtimaan

Järjestöjen yhteistyö ja keskinäinen solidaarisuus turvattava

Kepan ja Kehyksen jäsenjärjestöt perustivat viime huhtikuussa työryhmän pohtimaan, miten toimintaympäristön muutokset vaikuttavat kehitysjärjestöjen yhteistyön ja koordinaation rakenteisiin. Käytännössä nyt päätetään kahden kattojärjestön tulevaisuudesta, johon on vielä mahdollista vaikuttaa.

Teksti: Timo Lappalainen Kuva: Jaakko Miettunen

Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivosen vetämä työryhmä suositti, että asiasta tehdään syksyn 2016 aikana selvitys, jossa ulkopuolinen selvittäjä antaa myös suosituksen sen mielestä tarkoituksenmukaisimmasta yhteistyörakenteesta. Fiant Consulting Oy valittiin viime kesänä selvityksen tekijäksi ja tästä käynnistyi Kepa-Kehys-selvityksen nimellä kulkeva työ, ja Fiantin suosituksen valmistuvat ennen vuoden vaihdetta.

Selvityksen ohjausryhmä painotti toimeksiannossaan Fiantille, että selvitysprosessin on oltava jäsenjärjestölähtöinen. Fiant on lähettänyt kyselyn kaikille jäsenjärjestöille ja sen tuomat vastaukset vaikuttavat merkittävästi tuleviin suosituksiin, joiden pohjalta Kepan ja Kehyksen tulevaisuutta pohditaan.

Kysely päättyy huomenna tiistaina 15.11. Toivon, että mahdollisimman moni järjestö on siihen vastannut tai tekee niin.

***

Miksi näen Kepa-Kehys-selvityksen tärkeänä? Onko kyse kahden Lappalaisen välienselvittelystä, eri toimintakulttuurien yhteentörmäyksestä, tai kahden yhteistyöjärjestön keskinäisestä nokittelusta?

Totuus on, että maailma on muuttunut ja muuttuu koko ajan ympärillämme niin, että vuosikymmenten takaiset perusteet ja esimerkiksi yhteistyörakenteidemme järjestelyt uhkaavat jäädä kehityksen kelkasta.

Järjestöjen osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja siihen vaikuttaminen on uhattuna monin paikoin maailmaa eikä keskustelu ole turha Suomessakaan. Tämä liittyy laajempaan ilmiöön kansalaisyhteiskunnan tilan pienemisenä.

Kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön saralla tämä on näkynyt kansalaistoimijoiden ja järjestöjen merkityksen pienemisenä. Suomessa julkinen rahallinen tuki on merkittävästi vähentynyt järjestöjen kehitysyhteistyölle. Etusija halutaan antaa palveluita tuottaville järjestöille tai niille järjestöille, jotka auttavat valtiota toimeenpanemaan sen määrittelemää ohjelmaa.

Tuloksellisuus-ajattelun varjolla valtion tukea halutaan kanavoida yhä enemmän ammattimaisten, yleensä suurten järjestöjen kautta toimintaan, joka tuottaa lyhyellä aikavälillä konkreettisia tai helposti mitattavia tuloksia.

Tällaisissa olosuhteissa toimintaedellytykset ovat haastavat järjestöille, joiden toiminta tähtää esimerkiksi rakenteellisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin, ja jotka myös haastavat valtaeliitin päätöksiä.

***

Rahoituksen väheneminen voi laukaista järjestöjen välisen kilpajuoksun. Hajota-ja-hallitse-taktiikka palvelee päätöksentekijöitä, mutta uhkaa myös järjestöjen keskinäistä solidaarisuutta. Kilpailuasetelmat ja yhteisrintaman rakoilut haastavat paitsi nykyisiä yhteistyön muotoja myös tulevia rakenteita, joilla järjestöjen solidaarisuutta ja yhteistoimintaa halutaan pitää yllä.

Kuluvan syksyn ja ensi vuoden aikana Kepan jäsenistö ja luottamusjohto joutuvat ottamaan kantaa suuriin periaatteellisiin kysymyksiin. Niiden pohjalta tehdyillä ratkaisuilla voi hyvin olla kauaskantoiset seuraukset kehitysjärjestöjen tulevaisuuteen.

Samassa yhteydessä ratkaistaan myös nykyisten katto- ja yhteistyöjärjestöjen Kepan ja Kehyksen tulevaisuus: jatketaanko nykyisillä rakenteilla vai onko aika kypsä muutoksille?

Tärkeintä on kuitenkin löytää vastaus siihen, mitä meidän olisi tehtävä, että tulevat yhteistyön muodot tukisivat entistä tehokkaammin jäsenjärjestöjen etuja ja toisivat kehitysmaiden ihmisten ääntä suomalaiseen yhteiskuntaan ja päätöksentekoon?