Imperiumi, tule takaisin, beibi!

Yllättävän moni britti haikailee kolonialismin aikakaudelle. Kyllä, luit oikein – kolonialismin aikakaudelle.

Teksti: Janne Hukka

Jos tällä hetkellä tuntuu, että osa kanssasuomalaisista on vähän urpouteen taipuvaisia, niin en kyllä kadehdi brittiystäviänikään.Briteissä on noussut vaihteen vuoksi ihmeellinen keskustelunpoikanen kansallisen historian isosta luvusta – siis siitä, oliko britti-imperiumi hyvä asia?Muistin virkistykseksi: laajimmillaan Lontoosta käsin hallittiin osapuilleen maailman joka viidettä ihmistä ja neljäsosaa pinta-alasta, meristä puhumattakaan.Brittien oman kansallisen kertomuksen mukaan tämä operaatio meni suurin piirtein nappiin. Imperiumi toi briteille vaurautta ja teki maasta teollisen suurvallan (ja levitti kriketin ja jalkapallon minne menikään). Sivutuotteena se muun muassa lakkautti orjuuden ja vei esimerkiksi oikeusvaltion ja opetuslaitoksen isoon osaan maailmaa.* * *Tällaisten suurten tarinoiden sohimisen seuraukset ovat aina arvattavia. Nyt myrskyä teekuppiin on lietsonut Etelä-Afrikasta Oxfordiin rantautunut #RhodesMustFall-opiskelijaliike. Liike on kampanjoinut menestyksekkäästi muun muassa Kapkaupungissa, saanut poistettua paikallisen yliopiston kampukselta siirtomaaherra Cecil Rhodesin patsaan ja muutenkin pestyä menneisyyden likapyykkejä.Nyt tavoitteena olisi toistaa sama Oxfordin yliopistossa, jossa Oriel Collegen seinällä pönöttää koululle suuria stipendejä aikanaan lahjoittaneen Rhodesin näköiskuva. Ja tästäkös kiista on syntynyt, aina opiskelijakuntaa ja lehdistön sivuja myöten. Rhodes oli aikansa bisnesmies ja poliitikko, joka nousi 1800-luvun lopulla hallitsemaan globaalia timanttikauppaa. Siinä sivussa hän valloitti kuningatar Victorialle jättimäisiä maa-alueita. Nykyinen Sambia ja Zimbabwe syntyivät miehen mukaan nimetystä Rhodesian siirtokunnasta.Patsas-kampanjan niskaan on kaadettu syytöksiä pullamössösukupolvesta, joka haluaa uudelleenkirjoittaa historian feelgood-hengessä.Suurmiehen varjopuolena oli kolonialismin perusoppi – anteeksipyytämätön usko valkoisen rodu ylemmyyteen ja afrikkalaisten parantumattomaan barbaariseen luonnontilaan.Eteläisen Afrikan oman historiankirjoituksen näkökulmasta luotaavat #RhodesMustFall-kampanjoitsijat väittävätkin, että Rhodes oli ”Afrikan Hitler”, joka on henkilökohtaisesti vastuussa verilöylyistä ja apartheid-järjestelmän esiasteen perustamisesta.Kuulostaakin erikoiselta, että yksi maailman johtavista yliopistoista kunnioittaisi miehen muistoa.* * *Aika näyttää kuitenkin sinnikkäästi romantisoivan siirtomaa-ajan muistot. YouGov-tutkimuskeskuksen mielipidetutkimuksen mukaan kaksi kolmesta britistä pitäisi ehdottomasti Rhodesin patsaan paikoillaan ja 44 prosenttia uskoo, että brittien tulisi olla ylpeitä kolonianismin perinnöstä.Britit eivät ylipäänsäkään tunnu olevan kovin harmissaan imperiumin historiallisesta painolastista. Pari vuotta sitten saman keskuksen kyselyssä vain joka viides britti ajatteli imperiumista pahaa tai piti sitä anteeksipyydettävänä. Jopa joka kolmannelle britille olisi OK, jos imperiumi jostain syystä palautettaisiin.Maailmanhistoria olisi ollut toinen – niin hyvässä kuin pahassa – ilman brittien hetkeä auringossa, mutta yksinomaan positiivisessa valossa tuota aikaa on vaikea katsoa ulkopuolisen silmin.Toivotaan parasta Oxfordin opiskelijoille. Liike koki tällä viikolla pahan takaiskun, kun Oriel Collegen viranomaiset ilmoittivat tällä kertaa pitävänsä patsaan paikoillaan. Julkinen tuki kirjeiden ja sähköpostien muodossa (ja uhkaukset yli 100 miljoonan punnan arvoisten stipendilahjoitusten poisvetämisestä) olivat ilmeisesti painaneet liian paljon vaakakupissa.Mutta ainakin keskustelua on herätelty. Ehkä se imperiuminkin muisto vähitellen löytää oikean paikkansa 21. vuosisadalla.