Ilmastolain puolestahan on kampanjoitu hyvän aikaan. Jo vuonna 2008 lähes 30 kansanedustajaa allekirjoitti ilmastolakia puoltavan lakialoitteen. Nykyedustajista lain takana oli syyskuun lopulla yli neljännes.
Nyt laki on löytänyt tiensä ympäristöministeriön suhteellisen tuoreeseen tulevaisuuskatsaukseen, jossa hahmotellaan ensi vaalikauden keskeisiä tavoitteita hallinnonalalla.
Myös valtioneuvosto suositteli loppuvuodesta 2009 julkaistussa tulevaisuusselonteossaan selvitystä Britannian mallin mukaisen ilmastolain soveltuvuudesta Suomeen. Maailman ensimmäisen, Briteissä vuonna 2008 hyväksytyn ilmastolain takana seisoivat lähes kaikki paikalliset kansanedustajat, minkä lisäksi myös suuri yleisö, kansalaisyhteiskunta ja elinkeinoelämän edustajat tukivat historiallisen lain läpimenoa.
Ilmastolain kannattajien keskuudessa raamitkin ovat selvillä: aito muutos kohti hiilineutraalia Suomea vaatii tuekseen kunnianhimoisen, tasaisiin päästövähennyksiin nojaavan ilmastolain, joka elää mukana ilmastotieteen päivittyessä. Tämänhetkisen tiedon valossa lämpötilan nousu rajataan siedettävälle tasolle leikkaamalla teollisuusmaiden päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2020 ja 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Lain toteutuminen ei ole vielä mitenkään varmaa ja kampanjointia onkin syytä jatkaa: vasta hallitusneuvotteluissa priorisoidaan eri ministeriöiden toiveet ja puolueiden tavoitteet. Mutta kenties kevät tuo mukanaan niin paremmat ilmat kuin ilmastolain.
Suomi ei ole kertonut kantaansa vuoteen – Fingo kysyy Valtoselta kantaa Israelin kauppaetujen jäädyttämiseen
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo pyytää ulkoministeri Elina Valtoselta suoraa vastausta: kannattaako Suomi EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä vai ei? Fingo luovutti Valtoselle kirjeen maanantaina, päivää ennen EU:n ulkoministerien epävirallista kokousta Irlannin Wicklow'ssa, joka pidetään tänään ja huomenna.
