Tilaisuuteen tarttuminen tarkoittaisi sitä, että kehitysapuun on hallitusneuvotteluissa lisättävä 130 miljoonaa vuosittain.
Keskiviikkona 23.3. julkaistusta niin sanotusta teknisestä menokehyksestä ja valtionvarainministeriön taloudellisesta katsauksesta käy ilmi, että kehitysyhteistyön bruttokansantulo-osuuden arvioidaan tänä vuonna nousevan 0,56 prosenttiin.
Teknisessä menokehyksessä pidetään kiinni hallituksen viime keväisestä päätöksestä jäädyttää kehitysyhteistyövarat tulevina vuosina tämän vuoden tasolle eli 0,56 prosenttiin. Tämän tason säilyttämiseksi riittäisi, että kehitysyhteistyövaroihin tehtäisiin vuosittain 50 miljoonan euron lisäys.
Pitääkseen kiinni tavoitteesta nostaa kehitysapu 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä, seuraavan hallituksen pitäisi kuitenkin tehdä apuvaroihin vielä noin 80 miljoonan euron vuosittainen lisäys. Määrärahojen pitäisi siis nousta vuosittain 130 miljoonalla eurolla.
On aivan odotettua, ettei teknisessä kehyksessä tehty uusia poliittisia päätöksiä. Niitä tekevät hallitusneuvottuja käyvät puolueet eduskuntavaalien jälkeen. Silti tilanteesta on syytä olla huolissaan: kehitysyhteistyövarat olivat ainoa meno, jotka vuosi sitten päätettiin jäädyttää.
Suomella on nyt todellinen mahdollisuus lunastaa kehitysapulupauksensa ja nostaa meidät samaan kastiin muiden Pohjoismaiden kanssa. Suurimpana voittajana olisivat tietenkin maailman köyhät. Köyhyyden vähentymisestä ja kansainvälisen vakauden sekä turvallisuuden lisääntymisestä hyötyvät pitkällä tähtäimellä myös suomalaiset veronmaksajat.
Nykyinen hallitus on saanut Suomen uskottavalle kasvu-uralle kohti 0,7 prosentin tavoitetta. Määrärahat ovat tällä hallituskaudella nousseet yli 260 miljoonalla eurolla. Toivoa sopii, ettei tätä työtä heitetä hukkaan. Tavoite on nyt käden ulottuvilla.
***
Tänä vuonna Suomi käyttää kehitysapuun 1 074 miljoonaa. Se on noin kaksi prosenttia valtion menoista.
Suomen ensimmäisestä virallisesta lupauksesta nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta tuli lokakuussa 2010 kuluneeksi tasan 40 vuotta. Sattuneista syistä merkkipäivää ei juuri juhlittu. Suomi on saavuttanut 0,7 prosentin tason vain kerran 1990-luvun alussa – silloinkin oikeastaan vahingossa.
Vahingon sijasta Suomen uudella hallituksella on historiallinen mahdollisuus todistaa, että se ymmärtää kotimaisten ja kansainvälisten haasteiden yhteydet. Se on paitsi oikeudenmukaista myös järkevää. Suomen hyvinvointi vaatii investointeja myös globaaliin vakauteen ja hyvinvointiin.
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
