Hautala järjestöseminaarissa: Kehysriihi pettymys, järjestöjen osuus jatkaa kasvua

Kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.) sanoi ulkoministeriön kansalaisjärjestöseminaarissa 22. maaliskuuta olevansa kehitysjärjestöjen kanssa aidosti pettynyt. Edellisenä päivänä hallitus oli kehysriihessään päättänyt leikata kehitysyhteistyöstä 29 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2015–2017.

Teksti: Esa Salminen

”Se on iso summa, yhden ison pääkumppanimaan vuosibudjetti”, Hautala kuvasi.Todennäköisesti yhtään seitsemästä päämaasta ei kuitenkaan jätetä leikkauksen tähden, sillä Hautalan mukaan kehitysyhteistyön kokonaismäärä mitä luultavimmin kasvaa. Näin siksi, että päästöhuutokaupasta saatavat tulot osoitetaan tällä hallituskaudella sataprosenttisesti kehitysyhteistyöhön ja ilmastorahoitukseen.”Se ei ollut lainkaan itsestään selvää”, Hautala sanoi.Päästöhuutokauppatulot ovat tervetullut, mutta epävarma lisä. Hautalan mukaan niistä saattaisi tänä vuonna tulla 75 miljoonaa euroa. Kehysriihessä päätettiin, että rahat tilitetään kehitysyhteistyöhön sitä mukaa, kun niitä tulee.Päästöhuutokauppa aloitettiin viime vuoden loppupuolella. Se on kerännyt tähän mennessä noin 30 miljoonaa euroa.Hautalan korosti, ettei Suomi ole luopunut sitoumuksestaan osoittaa 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön. Sen ministeri silti myönsi, että päästömarkkinoilla täytyisi tapahtua pieni ihme, että sitoumukseen päästökauppatulojen avulla päästäisiin.***Kansalaisjärjestöjen osuutta kehitysyhteistyöstä kasvatetaan ministerin mukaan edelleen. Tällä hetkellä järjestöjen osuus varsinaisesta kehitysyhteistyöstä on 13 prosenttia.Järjestöjen kautta tehtävää kehitysyhteistyötä pyritään kehittämään tuloksellisempaan suuntaan. Kansalaisjärjestöyksikkö on perustanut ideapankin, josta ministeri nosti esiin niin sanotun mokakeskustelun.Hautala viittasi ulkoministeriön ideariihiprosessissa esiin nousseeseen ehdotukseen moka-messuista, joilla voitaisiin puhua myös kehitysyhteistyön virheistä ja vastoinkäymisistä – sen sijaan, että aina kehuttaisiin onnistumisia. Virheistä kun voidaan oppia paremmin.”Voisiko Kepa koota järjestöjä yhteen keskustelemaan virheistä ja siitä, mitä niistä voisi oppia?” Hautala ehdotti.Muita ajankohtaisia kysymyksiä kehitysyhteistyön kansalaisjärjestöpuolella ovat viestintä- ja globaalikasvatustuen ulkoistaminen sekä uusien kumppanuusjärjestöjen hakukierros.”Jos ne joiltain osin ovat myöhässä, se johtuu kansalaisjärjestöyksikön tiukasta henkilöresurssitilanteesta.”Kumppanuusjärjestöhaun ensimmäinen vaihe on juuri päättynyt. Ministeri ilmoitti, että kahdeksan järjestöä on päässyt ensimmäisestä hakuvaiheesta toiseen. Lopulliset päätökset valmistuvat loppusyksystä.Tukea kansainvälisille järjestöille tarkastellaan siltä kannalta, miten ne tukevat Suomen kehityspoliittisen ohjelman toteuttamista.Priorisoinnit voivat Hautalan mukaan tarkoittaa, että Suomi lopettaa joidenkin YK-järjestöjen tai kehityspankkien tukemisen.