Ilmastolakiesityksen tärkein elementti on pitkän aikavälin sitova tavoite päästöjen vähentämisestä. Vuoteen 2050 ulottuva tavoite tuo Suomen ilmastopolitiikkaan vaalikaudet ylittävää ennustettavuutta. Esitetty vähintään 80 prosentin vähennystavoite ei kuitenkaan ole riittävä, vaan Suomen tulisi kiristää lähivuosina tavoitetta ilmastotieteen ja kansainvälisen taakanjaon edellyttämään 95 prosenttiin vuoden 1990 päästötasosta.***Kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta on positiivista, että esitetyssä muodossaan ilmastolaki lisää ilmastopolitiikan läpinäkyvyyttä ja kansalaisten mahdollisuuksia seurata lain toimeenpanoa. Myös eduskunnan rooli ilmastopoliittisena toimijana kohenee lain vaatimien vuosittaisten selontekojen ansiosta.Valitettavaa esityksen sisällössä on sitovien välitavoitteiden puute keskipitkällä aikavälillä. Jos laki astuu voimaan suunnitellusti kesällä 2015, on pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseen aikaa 35 vuotta. Siinä ajassa ehtivät muuttua moneen kertaan niin hallitukset, ilmastotieteen vaatimukset kuin taloussuhdanteet. Yksi tavoite onkin riittämätön varmistamaan, että hallitukset todella ponnistelevat kohti 80 tai 95 prosentin päästövähennystavoitetta. Välitavoitteet ovat välttämätön työkalu tehokkaan ilmastopolitiikan tekoon.***Seuraavaksi lakiesitys siirtyy eduskuntakäsittelyyn. Ennen kesälomia kansanedustajat eivät ilmastolakiin tartu, vaan suuren salin keskustelut ja valiokuntakierros odottavat syksyn asialistalla. Ympäristöministeri Niinistö arveli tiedotustilaisuudessa, että lakiesityksestä herää eduskunnassa vilkas keskustelu, toisihan esitys nykyisellään kansanedustajille paremman mahdollisuuden seurata Suomen ilmastopolitiikkaa ja vaikuttaa sen suuriin linjoihin.Ilmastolain odotetaan astuvan voimaan pian seuraavien eduskuntavaalien jälkeen, kesällä 2015. On rohkaisevaa, että Suomen ilmastopolitiikka ottaa aimo askelen eteenpäin samana vuonna kun Pariisissa valmistaudutaan lyömään lukkoon kansainvälinen, kaikkia maailman maita koskeva ilmastosopimus.Polttava Kysymys: Ilmastolaki tuo merkittäviä parannuksia Suomen ilmastopolitiikkaan Valtioneuvoston videotallenne tiedotustilaisuudestaHallituksen esitys ilmastolaiksi (pdf)Kepan uutinen: Hallituksen ilmastolakiesitys valmistuiKepan tiedote: Suomalaiset kannattavat ilmastolakia
Kutsu COP31-briiffitilaisuuteen: Maailma ylittää puolentoista asteen kriittisen lämpenemisrajan – mitä tämä tarkoittaa?
Turkin Antalyassa järjestetään 9–20. marraskuuta YK:n ilmastosopimuksen 31. osapuolikokous. Ilmastoneuvotteluja leimaavat tänä vuonna globaali energiakriisi, kiristyvät konfliktit, vaikeasti ennustettava teknologiakehitys ja eskaloituvat ilmastotuhot. Pariisin sopimuksen pääasiallinen tavoite pitää maailman keskilämpötilan nousu alle tieteen kriittisenä pitämän 1,5 asteen ollaan nyt varmuudella ylittämässä. Miksi ilmastopolitiikka näyttää häviävän politiikan keskiöstä juuri “kriittisen vuosikymmenen” viimeisinä vuosina, ja mitä tavoitteen ylitys tarkoittaa käytännössä?