Investointipankit ja erityisesti rahamarkkinakeskus Lontoon City ovat talouskriisin varjolla kasvattaneet merkittävästi valtaansa Britaniassa, kirjoittaa The Guardian. Se on kirjoittajan mukaan suuri syy sille, miksi David Cameron jättäytyi ulos Euroopan talouskurisopimuksesta ja vastustaa rahoitusmarkkinoiden sääntelyä esimerkiksi kansainvälisin veroin.
Vielä viisi vuotta sitten Lontoon Cityn tuki konservatiivipuolueelle kattoi neljänneksen sen budjetista. Nyt osuus on kasvanut puoleen.
”Köyhemmässä maassa pankkiirien ja poliitikkojen näin läheisiä suhteita rientäisi tarkastelemaan Maailmanpankin virkamies, joka pian halveksivasti julistaisi suhteen silkaksi nepotismiksi”, lehden taloustoimittaja Aditya Chakrabortty kirjoittaa.
Tuotantotalous esimerkiksi työllistää ja maksaa veroja lähes kaksin verroin pankkeihin verrattuna, mutta sen painoarvo poliittisessa päätöksenteossa on pieni, eikä sen eteen lähde pääministeri Brysseliin puolustamaan ”kansakunnan etua”.
Itse asiassa veronmaksajat ovat maksaneet Britannian pankeille rahaa pelastusoperaatioissa paljon enemmän kuin pankit parhaimpina aikoinakaan ovat maksaneet veroja takaisin valtiolle, ja pankkien lainoituksesta kaksi kolmasosaa on mennyt kuplien luomiseen.
”Kun Cityä katsoo tässä valossa, se näyttää yhä vähemmän kultamunia munivalta hanhelta, ja yhä enemmän kurittomalta pululta, joka jättää helvetinmoisen sotkun toisten siivottavaksi”, Chakrabortty kirjoittaa.
Hänestä Britannian olisikin syytä kehittää uusi termi maan luomalle kapitalismin muodolle, jossa pankit eivät kanna osaansa yhteiskunnan pyörittämisestä, mutta pitävät politiikkaa tiukassa otteessa. Hänestä sopiva termi olisi bancokratia: valtio, jota pankit johtavat pankkien eduksi.
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
