Ei EU:n päästökauppapäätös Suomen apulupausta peru — Suomi tekee sen itse

Euroopan parlamentti hylkäsi viime viikolla komission esityksen lykätä 900 miljoonan päästöoikeuden myyntiä myöhemmäksi kysynnän kasvattamiseksi. Se esitettiin mediassa nopeasti kehitysavun lovena.

Teksti: Esa Salminen

Ainakin Yle, Talouselämä, Vihreä Lanka ja Kepan verkkouutiset kirjoittivat, että päätös tuo Suomenkin kehitysyhteistyövaroihin aukon. Päästöoikeuden kysynnän kasvu olisi nostanut niiden hintaa, ja Suomi on linjannut, että kaikki päästöhuutokaupasta saatavat tulot käytetään kehitysyhteistyöhön ja ilmastorahoitukseen.Suomi leikkaa verorahoista maksettavaa kehitysyhteistyötä, ja aukko nykytason ja Suomen kansainvälisten sitoumusten välillä on noin 450 miljoonaa euroa. Suomi on sitoutunut antamaan 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan apuun vuoteen 2015 mennessä.Vihreälle Langalle kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.) arvioi Euroopan parlamentin päätöksen tarkoittavan, ”että tästä rahasta saataneen vain murto-osa”.Hautala on tavallaan oikeassa, mutta käyttää parlamentin päätöstä toisaalta härskisti syntipukkina Suomen omalle kitsastelulle. Euroopan parlamentin päätös on toki surullinen ilmaston kannalta, ja kollegani Niklas Kaskealan mukaan se voi pahimmillaan johtaa siihen, että EU:n yhteinen ilmastopolitiikka romuttuu.***Huutokauppatulojen epävarmuus ja alhaisuus oli kuitenkin jo tiedossa, kun hallitus sinetöi nollaseiskan kohtalon budjettiriihessään maaliskuussa.Ennen kehysriihtä puhuttiin, että päästöhuutokaupasta voisi tulla noin 75 miljoonaa euroa vuodessa. Silloin tuloja oli kertynyt yhteensä 28 miljoonaa euroa siitä lähtien, kun huutokaupat viime vuoden marraskuussa alkoivat. Nyt potti on noussut 35,4 miljoonaan. Hautala myönsi itsekin kehysriihen jälkeen, että päästömarkkinoilla täytyisi tapahtua pieni ihme, että sitoumukseen päästökauppatulojen avulla päästäisiin.Euroopan parlamentin päätös ja sen mukainen hiilidioksiditonnin hinnan lasku nakersivat tästä 75 miljoonasta vähän pois — nyt puhutaan ehkä noin 50 miljoonasta lisäeurosta vuodessa. Se ei Suomen maksamaa kansantulon prosenttiosuutta juuri muuta.Toisenlainen päätös europarlamentissa olisi toki tilkinnyt Suomen kitsastelevaa linjaa ja mahdollisesti auttanut maatamme kohti lupausten täyttämistä jollain aikavälillä. On kuitenkin epärehellistä politikointia, jos Hautala tai muut hallituksen edustajat yrittävät jatkossa väittää, että syy lupausten pettämiseen löytyy Brysselistä — eikä peilistä.Kirjoittaja on Kepan verkkojulkaisujen toimitussihteeri. Kepan blogeissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.