Diaspora osana järjestöjen toimintaa

Keskiviikkona 24.10. Kepassa keskusteltiin, kuinka diaspora voi olla osana globaaleista teemoista kiinnostuneiden järjestöjen toimintaa.

Teksti: Saara Simonen

Maahanmuuttajat ja heidän tietotaitonsa on huomioitu myös uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa. Aihetta ja erilaisia yhteistyön mahdollisuuksia avattiin tilaisuudessa neljän esimerkin kautta.
Aihetta alusti sisäasiainministeriön Etnisten suhteiden neuvottelukunnan pääsihteeri Peter Kariuki. Hänen mukaansa maahanmuuttajat ja heidän järjestönsä suuntaavat entistä enemmän kiinnostusta kehityskysymyksiin silloin, kun heidän integraationsa suomalaiseen yhteiskuntaan etenee. Tällöin herää vahva tarve ja halu auttaa omaa lähtöaluetta. Haastavaa maahanmuuttajille voivat olla suomalainen järjestötyö ja sen rahoitusmuodot, jotka koetaan usein joustamattomiksi ja monipuolista yhteistyötä rajoittaviksi.
Keskustelutilaisuudessa käytiin neljän käytännön esimerkin kautta läpi, millaisia tapoja tehdä yhteistyötä diasporan kanssa on Suomessa jo käytössä. Tilaisuuden tarkoituksena oli tuoda esiin näitä erilaisia yhteistyön muotoja puuttumatta siihen, mitkä niistä ovat parhaita. Tärkeintä on pitää mielessä, että maahanmuuttajien valtaisan tietotaidon avulla on mahdollista parantaa niin suomalaisen kehitysyhteistyön kuin globaalikasvatuksenkin laatua.
Suomen Somalia-verkosto kertoi 34 järjestön muodostaman verkoston yhteistyön syntymisestä ja käynnissä olevasta yhteishankkeesta ja Shalin ry antoi esimerkkinsä innovatiivisten yhteistyökumppaneiden ja uusien ajattelumallien hyödyntämisestä, Monika-Naiset on puolestaan kouluttanut Suomeen muuttaneiden naisten tarinoiden avulla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja Naistoimittajat ry:n hanketta on kehitetty yhdessä Suomessa asuvien afgaaninaisten kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta.
Esimerkkien kautta nähtiin, kuinka yhteistyötä voidaan tehdä järjestöjen välillä mutta myös niin, että maahanmuuttajat yksilöinä menevät mukaan järjestön toimintaan. Uusi tilanne tuo mukanaan uusia haasteita ja järjestöjen on pohdittava kuinka heidän toimintakulttuurinsa ottaa uudet tulijat vastaan.
Kaikissa esimerkeissä koettiin, että lopulta yhteistyö on johtanut tilanteeseen, jossa kaikki voittavat. Maahanmuuttajien paikallistuntemuksen avulla on saatu aikaan vaikuttavampaa kehitysyhteistyötä ja globaalikasvatusta sekä osaltaan onnistuttu auttamaan maahanmuuttajia integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja auttamaan oman lähtöalueensa ihmisiä.
Keskustelua näistä kokemuksista tulisi jatkaa. Kepa pitää omalta osaltaan ajankohtaista aihetta esillä. Olemme myös avoimia uusille aloitteille, joissa yhdistyvät diaspora ja järjestöyhteistyö.
Lisää aiheesta

Diasporayhteisöt kehitysyhteistyössä Muuttoliikkeessä.fi-sivustolla.