Kuva: Panorama of the German city Bonn with the skyline of Cologne on the horizon

Bonnissa perataan ilmastotoiveiden tynnyriä

Tänä vuonna kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa riittää säpinää, koska tavoitteena on saavuttaa joulukuun suuressa ilmastokokouksessa Pariisissa uusi kattava ja oikeudenmukainen sopimus, joka pysäyttäisi ilmastonmuutokse siedettävälle tasolle.

Teksti: Jonas Biström

YK:n alaisia ilmastoneuvotteluja käydään yhden ison vuosittaisen kokouksen ja niiden välissä pidettävien pienempien välikokouksien järjestelmällä.Kesäkuun alussa alkoi välikokous Bonnissa Saksassa.  Tänä vuonna neuvottelijat ovat jo tavanneet Genevessä, ja nyt käynnissä olevan Bonnin kokouksen lisäksi ohjelmassa on vielä kaksi muuta  kokousta Bonnissa syksyn mittaan. Näiden kokouksien lisäksi on muita kokouksia ja tapaamisia joissa on pienempi osa maista paikalla joissa yritetään edistää neuvotteluja.Mitä sitten voi odottaa tältä välikokoukselta? Todennäköisesti pieniä edistysaskelia neuvotteluihin. Genevessä alkuvuodesta sovittiin neuvottelujen pohjapaperista, ja kun kaikkia maat saivat  lisätä omat toiveensa, paisuikin kokonaisuus 86 sivuiseksi. Tätä toiveiden tynnyriä pitäisi nyt alkaa toden teolla perkaamaan, jotta sopimuksen luonnos on mahdollisimman pitkällä Pariisin kokoukseen mennessä.Pariisin kokouksessa koetetaan varoa toistamasta niitä virheitä, jotka tehtiin vuoden 2009 Köpenhaminan ilmastokokouksessa. Silloin jätettiin aivan liian paljon asioita itse kokouksessa sovittavaksi ja odotettiin maita venyvän pidemmälle kuin niiden poliittinen liikkumavara antoi myöten.* * *Kuumia kysymyksiä neuvotteluissa herättää tällä hetkellä ilmastorahoitus: ketkä sitä maksavat, kuinka paljon, kenelle ja millä ehdoilla.Rikkaat maat ovat luvanneet nostaa köyhille maille annettavan ilmastorahoituksen 100 miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä. Tästä lupauksesta kuitenkin puuttuu vielä se, millä aikataululla rahoja on ajateltu maksaa eli kuinka paljon esimerkiksi vuonna 2017 maksetaan? Toinen avoin kysymys on se, kuinka suuri osa tästä rahoituksesta on julkista rahaa ja kuinka suuri osa on yksityistä. Rikkaat maat eivät myöskään halua heti lyödä kortteja pöytään, koska raha on neuvotteluvaltti.Päästönvähennyksistä ei vielä tässä vaiheessa päästä kunnolla keskustelemaan,  koska vasta noin puolet maista ovat ilmoittaneet oman maakohtaisen vähennyssuunnitelmansa.Vähennyssuunnitelmien viimeinen palautuspäivämäärä on lokakuussa, joten vasta juuri ennen Pariisin kokousta selviää lopullinen kuva maiden yhteenlasketuista päästönvähennystoimista. Tähän mennessä toimet ovat olleet kaukana tieteeseen perustuvista päästönvähennysmääristä. Tämän kuilun kurominen on yksi suurimpia haasteita. Ei kannata odottaa, että se onnistuu Pariisiin mennessä, vaan on oletettavaa, että Pariisissa sovitaan minimitasosta, jota lähdetään tulevina vuosina nostamaan.* * *Miten käy köyhimpien maiden ajaman vahinkojen ja menetysten saamisen mukaan sopimukseen? Ilmastonmuutosta torjutaan vähentämällä päästöjä, ja siihen sopeudutaan ilmastorahoituksen avulla (esimerkiksi rakentamalla tulvavalleja ja kehittämällä myrskyvalmiutta). Nämä toimet eivät kuitenkaan kata laskua tuhoista, joita ilmastonmuutos aiheuttaa.Esimerkiksi Malediivien saarilta joudutaan jossain vaiheessa evakuoimaan kaikki asukkaat, ja he menettävät kotinsa lisäksi kotimaansa. Tämän tyyppisiä menetyksiä varten köyhien maiden neuvottelijat ajavat sopimukseen pykälää vahinkojen ja menetysten korvaamisesta. Nykyisessä neuvottelupaperissa tämä mainitaan, mutta pysyykö se mukana lopulliseen sopimukseen jää nähtäväksi.Yksi neuvottelujen kipupisteistä on seuranta ja raportointi. Eli miten paljon päästöjä tulee mistäkin, kuinka paljon kukakin niitä vähentää ja millä toimilla, miten paljon ilmastorahoitusta kulkeutuu minnekin ja mitä rahalla saadaan aikaiseksi. Etenkin ilmastorahoitusta antavat maat ovat vaatineet tiukkaa seurantaa ja raportointia, kun taas jotkut kehittyvät maat, esimerkiksi Kiina, ovat olleet hyvin kriittisiä seurantaa ja raportointia kohtaan. Rahoittajat kysyvät, voivatko he luottaa rahan käyttäjään, kun taas Kina vaatii suvereniteetin kunnioittamista.* * *Kansainväliset ilmastoneuvottelut ovat riippuvaisia hyvästä kansallisesta ilmastopolitiikasta. Jos maat eivät tee kotimaassa vahvaa ilmastopolitiikkaa, niin ne eivät myöskään uskalla tehdä sitä kansainvälisissä neuvotteluissa.Eli jos mietit, mitä sinä voit tehdä edistääksesi kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamista, suosittelen osallistumista johonkin paikalliseen ilmastotoimintaan. Tänä vuonna esimerkiksi Energiaremontti (www.energiaremontti2015.fi) ja Hiilivapaa Helsinki (hiilivapaahelsinki.fi) ovat erittäin tärkeitä kampanjoita. Jos nämä kampanjat onnistuvat, niin Suomi osaltaan työntää kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja eteenpäin.Tällä paikalla tulen raportoimaan seuraavan viikon ajan neuvottelujen tapahtumista, seuraa tunnelmia myös Twitterissä: @jbistromBonnin kokouksen koostesivu: kepa.fi/bonn2015