Viimeisen kymmenen vuoden ajan arabiankielinen romaanikirjallisuus on ottanut harppauksia teemoissa, tyyleissä ja kirjallisuuden lajeissa, kirjoittaa Peter Clark Guradianin kirjablogissa.
Nykyinen kirjailijasukupolvi ei pidättele. ”Facebook-sukupolvi” on rikkonut kulttuurisia rajoja, joihin osasyynä ovat arabiankielisen maailman ulkopuolella noussut diaspora-kirjallisuus sekä se, että monet kirjailijat ovat vierailleet tai opiskelleet ulkomailla.
Tämä näkyy nykykirjailijoissa Clarkin mukaan kirjallisuuden avautumisena — perinteisempi arabikirjallisuus on heijastanut ulkopuoliselle maailmalle vastakkaisia asenteita ja sen teemat ja kuvat ovat kummunneet yhteiskunnallisesta realismista.
Aihevalintojen lisäksi myös muodot ovat kehittyneet: yhden näkökulmahenkilön suoran narratiivin rinnalle on noussut moniäänisempää ja monipuolisempaa kerrontaa.
Siinä kun sekä kirjalliset että poliittiset vallankumoukset johtunevat arabimaailman yleisestä avautumisesta maailmalle, on syytä odottaa, että viime aikojen poliittiset myrskyt tulevat näkymään arabifiktion teemavalinnoissa lähitulevaisuudessa.
Ja toisaalta tekee mieli päätellä, että vapaa, moniääninen ja poliittisesta päätöksenteosta vapaa taide voi katalysoida edistyksellisiä muutoksia yhteiskunnassa.
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
