Viimeisen kymmenen vuoden ajan arabiankielinen romaanikirjallisuus on ottanut harppauksia teemoissa, tyyleissä ja kirjallisuuden lajeissa, kirjoittaa Peter Clark Guradianin kirjablogissa.
Nykyinen kirjailijasukupolvi ei pidättele. ”Facebook-sukupolvi” on rikkonut kulttuurisia rajoja, joihin osasyynä ovat arabiankielisen maailman ulkopuolella noussut diaspora-kirjallisuus sekä se, että monet kirjailijat ovat vierailleet tai opiskelleet ulkomailla.
Tämä näkyy nykykirjailijoissa Clarkin mukaan kirjallisuuden avautumisena — perinteisempi arabikirjallisuus on heijastanut ulkopuoliselle maailmalle vastakkaisia asenteita ja sen teemat ja kuvat ovat kummunneet yhteiskunnallisesta realismista.
Aihevalintojen lisäksi myös muodot ovat kehittyneet: yhden näkökulmahenkilön suoran narratiivin rinnalle on noussut moniäänisempää ja monipuolisempaa kerrontaa.
Siinä kun sekä kirjalliset että poliittiset vallankumoukset johtunevat arabimaailman yleisestä avautumisesta maailmalle, on syytä odottaa, että viime aikojen poliittiset myrskyt tulevat näkymään arabifiktion teemavalinnoissa lähitulevaisuudessa.
Ja toisaalta tekee mieli päätellä, että vapaa, moniääninen ja poliittisesta päätöksenteosta vapaa taide voi katalysoida edistyksellisiä muutoksia yhteiskunnassa.
Kehysriihen päätökset kehitysyhteistyölle kohtuullisia, kansalaisyhteiskunnalle kielteisiä
Hallitus linjasi eilen 22.4. päättyneessä kehysriihessään, että laina- ja sijoitusmuotoista kehitysyhteistyötä leikataan 35 miljoonalla eurolla, joka puolittaa määrärahan. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ei kohdistunut uusia leikkauksia. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiin tulee vakavia heikennyksiä sote-sektorin leikkausten myötä.
