Aktiivisella kansalaisuudella kohti kestävää maailmaa

Ero sen välillä mitä sanot ja mitä teet, on niin suuri, muistutti 73-vuotias Marta Benavides, El Salvadorin rauhanneuvottelujen veteraani, maailman tuhannen vaikutusvaltaisimman naisen joukkoon valittu ja vähemmistöjen ja heikoimpien puolestapuhuja, kun järjestöt eri puolelta maailmaa käynnistivät yhteisen prosessin tekemään kestävän kehityksen tavoitteiden seurantaa, mutta myös toteuttamaan tavoitteita omalta osaltaan.

Teksti: Rilli Lappalainen

Action for Sustainable Development kattaa jo nyt laajasti kaikki maanosat ja mukaan saa liittyä kaikki yhteiset periaatteet hyväksyvät järjestöt.

Konkreettista tekemistä on paljon; yli puolessa maailman maista kansalaisten oikeuksia rajoitetaan. Viimeisimpänä Brasilia hyväksyi lain, joka rajoittaa ilmaisun- ja kokoontumisvapautta tulevien olympialaisten aikaan. Äskettäin myös Yhdysvaltain presidenttiehdokkaan Bernie Sandersin Facebook-sivuille tehtiin massiivinen hyökkäys, joka kaatoi sivut pitkäksi aikaa. Iso-Britanniassa taas Islamic Relief järjestö on viimeiset 1,5 vuotta yrittänyt todistaa niin ulkoministeriölle kuin pankeillekin, että se ei rahoita ISISiä tai muita terroristeja. Pankit ovat kieltäytyneet antamasta pankkitiliä tai hoitamaan maksatuksia Islamic Reliefin kumppaneille.

Yhteiset kestävän kehityksen tavoitteet tarjoavat myös järjestöille hyvän viitekehyksen tehdä entistä enemmän yhteistyötä järjestöjen kesken; ihmisoikeus-, nais-, ympäristö-, eri vähemmistöjen etuja ajavat ja kehitysyhteistyöjärjestöt ovat viikon ajan CIVICUSin kansainvälisen kansalaisyhteiskuntaviikon aikana rakentaneet yhteistä agendaa ja synergioita. Työtä on tolkuttomasti; sitä pitää tehdä sinnikkäästi, myös omien ennakkoluulojen yli ja uusia toimintatapoja kokeillen. Nelson Mandelan ja Graça Machelin nimeä kantava CIVICUSin kansalaisyhteiskuntapalkinto nosti ansaitusti esiin uskomattomia yksilöitä ja järjestöjä, jotka henkensä kaupalla taistelevat eliittiä ja paatuneita tapoja vastaan. Pakistanilainen Tabassum Adnan on kolmekymppinen äiti, joka sinnikkyydellään on muuttanut perinteistä miehistä kulttuuria ja saanut lapset kouluun, naiset mukaan päätöksentekoon ja viimeksi alkanut myös puolustaa seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Sierra Leonen lääkäriksi opiskelevat opiskelijat käynnistivät ebolan aikaan valtakunnallisen valistuskampanjan tyhjästä, hankkivat siihen varat kansainvälisellä joukkorahoituksella ja oppivat samalla tulevasta ammatistaan käytännössä enemmän kuin usean vuoden luennoista.

Nykymaailma alkaa taas muistuttaa valtavaa sotatannerta. Fyysisten sotien rinnalla käydään sosiaalisia sotia, joissa valta ja resurssit kasaantuvat entistä pienemmille eliiteille ja pakollisen talouskasvun tarpeen nimissä ollaan valmiita ns. vakiintuneissakin yhteiskunnissa rajoittamaan kansalaisten oikeuksia. Muun muassa Iso-Britannia ei enää salli valtionavulla tehtävää vaikuttamistyötä ja Unkarissa kollegamme hukkuvat byrokratiaan.

YK:ssa hyväksytyissä uusissa kestävän kehityksen tavoitteissa tavoite neljän, eli koulutusta koskevan tavoitteen alatavoitteissa on nyt mukana aktiivinen kansalaisuus. Kehyksellä oli merkittävä rooli sen lobbaamisessa. CIVICUSin kansalaisyhteiskuntaviikonkin aikana olen saanut todistaa, että yhdellä sanaparilla voi olla melkoinen vaikutus. Jotta se ei jäisi vain sanapariksi, olemme rakentaneet aktiivisen kansalaisuuden tueksi verkoston, Bridge 47:n, joka kokoaa yhteen ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan sen toteutumista. Aktiivinen kansalaisuus on jokaisen valtion etu, ei haitta tai este. Aktiivinen kansalaisuus tarkoittaa yhteisten etujen ajamista, elinympäristön parantamista ja yhteistyötä. Ei sitä luulisi kovin vaaralliseksi toiminnaksi. Mutta toisille se on vaarallisempaa kuin toisille. Arabikevään käynnistyessä Egyptin presidentti Mohammed Mursi ilmoitti välittömästi, että valtio tarvitsee lisää resursseja turvallisuuden takaamiseksi. Norjan pääministeri Jens Stoltenberg taas sanoi Utøyan ammuskelun jälkeen, että rauhan ja vakauden ylläpitämiseksi tarvitsemme enemmän demokratiaa.