Kuvituskuva.
Kuva: Patrick Meinhardt/Kirkon Ulkomaanapu Kuva: Patrick Meinhardt Kirkon ulkomaanapu

7 syytä: Hallitus, muistakaa globaali vastuu kehysriihessä

Järjestöt toivovat hallituksen jatkavan hyvällä tiellään ja kasvattavan Suomen kehitysyhteistyörahoitusta nyt, kun tarve on mitä suurin. Alla seitsemän syytä, miksi kehitysyhteistyöhön tulee panostaa.

Teksti: Sonja Hyötylä Kuva: Patrick Meinhardt Kirkon ulkomaanapu

0,7 % tavoite

Suomen hallitus sitoutui ohjelmassaan käyttämään 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön. Suunta on ollut oikea. Hallituskauden aikana määrärahoja on jo korotettu toissa vuoden noin 0,4 prosentista tämän vuoden 0,52 prosenttiin. Tavoitteesta tulee pitää kiinni.

Kasvanut tarve

Koronapandemian takia globaali köyhyys on kasvanut ensimmäistä kertaa yli 20 vutteen. Jo 120 miljoonaa ihmistä on suistunut köyhyyteen. Lisäksi meillä on alle 10 vuotta aikaa saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet. Kehitysyhteistyöllä varmistamme, ettei kukaan jää kehityksestä jälkeen.

Tärkeät tulokset

Äärimmäinen köyhyys ja lapsikuolleisuus ovat puolittuneet viime vuosikymmeninä. Suomen kehitysyhteistyöllä on luotu esimerkiksi yli 6,5 miljoonaa työpaikkaa.  Kehitysyhteistyöllä rakennetaan vakaampia yhteiskuntia ja maailmaa, mikä on myös meidän suomalaisten etu.  

Pohjoismainen taso

Ruotsin kehitysyhteistyöbudjetti on viisinkertainen Suomeen nähden, Norjan lähes nelinkertainen. Talouden kokoon nähden lähinnä Suomea oleva Tanskakin käyttää kehitysyhteistyöhön kaksi kertaa enemmän. Putoaminen muiden Pohjoismaiden kelkasta ei ole Suomen etu. 

Kansainvälisyys

Suomi haluaa olla kokoaan suurempi maailmalla. Kehitysyhteistyö parantaa Suomen kansainvälistä mainetta sekä rakentaa suomalaisten uskottavuutta, verkostoja ja paikallistuntemusta. Tätä tarvitsee myös suomalainen elinkeinoelämä laajentaessaan toimintaansa kehittyviin maihin.

Ilmastonmuutos 

Ilmastonmuutokselle alttiit kehittyvät maat odottavat Pariisin ilmastosopimuksessa sovittua tukea ilmastotoimiinsa. Myös Suomen tulee lisätä ilmastorahoitusta merkittävästi. Rahoituksen tulee olla uutta ja lisäistä muusta kehitysyhteistyörahoituksesta, ja sen raportointia tulee kehittää läpinäkyvämmäksi. merkittävästi. 

Tutkittu vaikutus

Suomalaiset järjestöt työskentelevät yli 100 maassa parantaen heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elinoloja. Työ on tutkitusti tuloksellista. Järjestöt toimivat tiiviisti yhdessä paikallisten kumppanien kanssa vahvistaen kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntia.