Kuva: iStock/miniseries

Usein kysyttyjä kysymyksiä: UNRWA:n asema ja Gazan humanitaarinen tilanne 

Mikä UNRWA ja miksi järjestön tukeminen on tärkeää? 

  • UNRWA (United Nations Relief and Work Agency for Palestinian Refugees in the Near East) on vuonna 1949 perustettu YK:n avustusjärjestö palestiinalaispakolaisille. Järjestö toimii Jordaniassa, Syyriassa, Libanonissa ja miehitetyillä palestiinalaisalueilla Gazassa ja Länsirannalla. UNRWA:n rahoitus koostuu lähes kokonaan YK:n jäsenmaiden lahjoituksista. UNRWA:lla on erityinen rooli Gazassa, sillä Gazan väestöstä noin 80 prosenttia on pakolaisia tai pakolaisten jälkeläisiä. 
     
  • Siviilien hätä Gazassa on tällä hetkellä hirvittävä, mikä korostaa UNRWA:n merkitystä entisestään. UNRWA on käytännössä ainoa alueella toimiva humanitaarinen järjestö, joka kykenee tarjoamaan sodan keskellä eläville ihmisille laajassa mittakaavassa muun muassa hätämajoitusta, ruokaa ja perusterveydenhuoltopalveluja. Minkään muun toimijan on vaikeaa täyttää UNRWA:n nykyisiä tehtäviä. Jäädytetty rahoitus on merkittävä osa UNRWA:n vuosibudjetista. YK:n pääsihteeri arvioi, että UNRWA ei helmikuussa tule selviämään tehtävistään jäädytysten vuoksi. Järjestön henkilökunta työskentelee joka päivä kirjaimellisesti hengenvaarassa: jo 154 UNRWA:n työntekijää on kuollut pommituksissa.   
     
  • Yli 2 miljoonan ihmisen selviytyminen on tällä hetkellä UNRWA:n varassa: UNRWA:n vajaasta 30 000 työntekijästä Gazan alueella toimii 13 000 henkilöä, ja vain 3 000 heistä pystyy tällä hetkellä työskentelemään sotaoloissa. Gazan väestöstä noin puolet on lapsia. He ovat täysin riippuvaisia humanitaarisesta avusta selviytyäkseen. On myös syytä pitää mielessä tilanteen vakavuus: Kansainvälisen oikeuden asiantuntija ja YK:n erityisraportoija Francesca Albanese on huomauttanut, että avun keskeyttävät valtiot saattavat päätöksellään syyllistyä kansanmurhan kieltävän sopimuksen rikkomiseen. 
     
  • Syytökset on tutkittava perusteellisesti: Israelin esittämät syytökset osallisuudesta Hamasin hyökkäykseen kohdistuvat tämän hetken tiedon mukaan 12 UNRWA:n työntekijään. On selvää, että nämä syytökset täytyy tutkia perusteellisesti ja puolueettomasti. Mahdolliset syylliset tulee asettaa vastuuseen. Suomen tuki ei saa päätyä rikollisen toimintaan. Suomi ei saa tukea terrorismia missään muodossa. 
     
  • Kehitysyhteistyövarojen käyttöä ja päätymistä oikeille tahoille seurataan tarkasti niin järjestöjen kuin valtioiden toiminnassa. Esimerkiksi Suomen tukema kehitysyhteistyö on tarkoin valvottua toimintaa, jossa tavoitteiden saavuttamista ja rahankäyttöä valvoo sekä ulkoministeriö että kansainväliset tahot. Suomi on selvittänyt, ettei sen kehitysyhteistyörahoitusta kulkeudu terroristeille ja seuraa rahankäyttöä tarkasti. Aiheeseen voi perehtyä UM:n selvityksestä

Mikä Gaza? 

  • Gazan kaista on Vaasan kokoinen alue, jossa asuu 2,1 miljoonaa ihmistä. Gaza sijaitsee Välimeren rannikolla ja sen rajanaapureita ovat Israel ja Egypti. Gaza on yksi maailman tiheimmin asutetuista alueista. Sen väestöstä noin puolet on lapsia ja 80 prosenttia pakolaisia tai pakolaisten jälkeläisiä. Gazan humanitaarinen tilanne on ollut pitkään erittäin haastava ja noin 80 prosenttia väestöstä eli humanitaarisen avun varassa jo ennen Hamasin hyökkäystä 7. lokakuuta. 
  • Israel on miehittänyt palestiinalaisalueita 56 vuotta, ja Gaza on ollut Israelin ja Egyptin saartamana vuodesta 2007. Käytännössä Israel säännöstelee tiukasti Gazan kaistaleelle kulkevaa liikennettä, ja Gazassa asuvien palestiinalaisten elinolosuhteet ovat olleet vaikeat koko saarron ajan. Hamasin hyökkäyksen jälkeen olot ovat nopeasti kurjistuneet entisestään, kun rajat on suljettu jopa humanitaariselta avulta. Saarron purkamista ovat vaatineet YK:n turvallisuusneuvosto sekä kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty International ja Human Rights Watch
  • Siviilejä Gazassa on suojeltava: Tämän hektistä tilannetta arvioidessa on syytä huomioida se, että tilanne on aivan poikkeuksellinen. YK:n kansainvälinen tuomioistuin on juuri todennut, että Israelin sotatoimet Gazassa saattavat rikkoa kansanmurhan kieltävää yleissopimusta. Tilanne Gazassa on siviilien kannalta hirvittävä ja heidän auttamisensa on oltava ensisijaista, se on moraalisesti oikein mutta myös jokaisen maan kansainvälisoikeudellinen velvollisuus. Tuomioistuimen sitovan päätöksen mukaan Israelin on muun muassa lopetettava välittömästi palestiinalaisten tappaminen ja haavoittaminen; estettävä palestiinalaisten kansamurhaan yllyttävät lausunnot ja asetettava siihen syyllistyneet vastuuseen sekä mahdollistettava kiireellisesti peruspalveluiden toiminta ja tarvittavan humanitaarisen avun pääsy Gazaan.  

Mikä on kantanne konfliktin eri osapuoliin? 

  • Israel-Palestiina konfliktiin, ja sen osapuolien toiminnan arvioimisessa, sovellamme johdonmukaisesti kansainvälisen oikeuden periaatteita. Emme ole minkään konfliktin osapuolen puolella tai tukija, vaan viitekehyksemme osapuolten toiminnan arvioimisessa on kansainvälinen oikeuden säädökset ja ihmisoikeuksien toteutuminen kaikille. Tarkastelemme osapuolten toimia, oikeuksia ja vastuita, tasavertaisesti ja puolueettomasti näistä periaatteista käsin. 
  • Tuomitsemme terrorismin sen kaikissa muodoissa. Hamasin tekemät siviileihin kohdistetut hyökkäykset ja panttivankien ottaminen täyttävät sotarikoksen määritelmän. Kaikki kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomukset ja siviileihin kohdistuvat hyökkäykset tulee tuomita, ja niihin syyllistyneet tulee asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. 
  • Tuomitsemme yhtä lailla Israelin tekemät kansainvälisen oikeuden rikkomukset. Israelin harjoittaman miehityspolitiikan osa-alueet, kuten siirtokuntien laajentaminen miehitetyille palestiinalaisalueille Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa, täyttävät sotarikoksen määritelmän. Kuten Hamasin kohdalla, Israelin tekemät siviileihin kohdistuvat, tai summittaiset iskut ovat tuomittavia, sillä ne rikkovat kansainvälistä oikeutta. Sama pätee myös esimerkiksi Israelin sulkupolitiikkaan Gazassa, sillä se rankaisee Gazan siviiliväestöä kollektiivisesti. Israelilla on miehittävänä valtiona velvollisuus suojella alueen siviilejä ja huolehtia heidän perustarpeistaan. Tätä velvollisuutta se ei ole täyttänyt. Erityinen huolenaihe tällä hetkellä on Israelin sotatoimet Gazassa (kts yllä) 

Mitä Suomen tulisi nyt tehdä? 

  • Suomen tulee arvioida pikaisesti uudelleen tuen lakkauttamispäätöstä UNRWA:lle. Yksittäisten työntekijöiden terroristiyhteyksien selvitystyö ja mahdollisen rikosoikeudellisen prosessin valmistuminen vie aikaa. Jos selvityksen valmistumista jäädään odottamaan ennen rahoituksen jatkamista, valtava määrä ihmisiä on vaarassa kuolla ilman UNRWA:n apua. Rahoituksen keskeyttäminen on täysin suhteeton kollektiivinen rangaistus, joka iskee äärimmäisessä hädässä oleviin siviileihin, jotka ovat täysin syyttömiä ja tarvitsevat suojelua. Tukea UNRWA:lle tulee jatkaa. 
  • Suomen tulee tukea perusteellista ja puolueetonta tutkintaa, joka koskee Israelin UNRWA:n työntekijöitä kohtaan esittämiä syytöksiä.  
     
  • Suomen tulee tukea YK:n kansainvälisen tuomioistuimen päätöstä ja vaatia että Israel noudattaa sitä. Suomen tulee myös itse varmistaa, että se noudattaa kansainvälisen oikeuden mukaisia sitoumuksiaan ja velvoitteitaan, erityisesti yleissopimusta joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi. 
     
  • Sen lisäksi, että Suomella on moraalinen vastuu hädänalaisista, Suomi kytkeytyy monella tavoin kaukaiselta tuntuvaan Israel-Palestiina konfliktiin, muun muassa kauppapolitiikan kautta. Suomi ja muut EU-maat käyvät esimerkiksi asekauppaa Israelin kanssa ja tuovat Israelin laittomista siirtokunnista tuotteita markkinoilleen. Kaupan lopettamista laittomien siirtokuntien kanssa ovat vaatineet muun muassa kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt Human Rights Watch ja Amnesty International. Suomen tulisi omassa toiminnassaan varmistaa, että se noudattaa kansainvälistä oikeutta ja tukee ihmisoikeuksia johdonmukaisesti. 
     
  • Välittömien humanitaaristen tarpeiden ohella kestävä tie rauhaan edellyttää ihmisoikeuksien toteutumista ja turvallisuustarpeisiin vastaamista kaikille Israelissa ja Palestiinassa.  
  • Kuten esimerkiksi Ukrainan kriisin kohdalla on nähty, paikallisilla konflikteilla on myös maailmanlaajuisia vaikutuksia. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa on myös Suomen etu olla mukana vaikuttamassa kriisien ennaltaehkäisyyn ja tekemässä päätöksiä niiden ratkaisuista. 

Lisätietoja 

Vaikuttamisviestinnän asiantuntija Johannes Hautaviita
johannes.hautaviita@fingo.fi, 050 317 6708

Vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu
ilmari.nalbantoglu@fingo.fi 

Viestintäjohtaja Salla Peltonen
salla.peltonen@fingo.fi