Tansanian-lähettiläs ojentaa Jukka Relanderin synkkää Afrikka-kuvaa

Sanoman maakuntalehdissä 3. elokuuta ilmestyneessä kolumnissaan Relander pitää Afrikkaa jännänä maanosana, sillä se on todistanut kaikki vallitsevat talouden ideologiat vääriksi.Relanderin Afrikassa sosialismi on tuonut kriisejä, liberalismi vienyt voitot kansalta, sietämätön riisto ja kohtuuton hyväksikäyttö ovat valloillaan. Vinoutumia yritetään paikata kehitysavulla.”Monet maat todella tarvitsevat budjettitukea. Esimerkiksi Suomen pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Tansanian budjetista yli puolet on muualta tullutta apua. Budjettituki pelastaa pahimmalta, mutta ei tuota mitään pysyvää. Eikä se puutu taloutta kurjistaviin rakenteisiin”, Relander kirjoittaa.Muutosta odotellessa Relander ehdottaa, Suomi alkaisi viedä Afrikkaan kirjastoja.Se ei yllätä, sillä vaikka sitä ei lehdessä sanotakaan, Relander on Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja. Seura vahvistaa ulkoministeriön tuella kirjastoja Tansaniassa ja Namibiassa.***Kirjastojääviydestä viis, Relanderin puheenvuoro tuntuu kaiulta menneestä, kun viime aikoina kaikki ovat tuntuneet kohkaavan siitä, kuinka Afrikka kasvaa ja nousee kohti hyvinvointia ja valoisaa tulevaa. Lukiessa tuli olo, että Relanderin faktat olivat ehkä joltain menneeltä ajalta.Näin olikin.Synkkään Afrikka-kuvaan oli nimittäin kiinnittänyt huomiota Suomen Tansanian-suurlähettiläs Sinikka Antila, joka julkaisi Relanderin innoittamana ulkoministeriön sivuilla blogin 7. elokuuta, ”kesälomagolfailun ja mustikanpoiminnan lomassa”. Antila aloittaa nätisti sanomalla, että ”Relanderin esiin nostamat köyhien maiden hyötyminen omista luonnonvaroistaan ja näiden käytöstä aiheutuvat ympäristöongelmat ovat todellisia haasteita.”Mutta Relanderin faktat suurlähettiläs lyttää yksiselitteisesti, sillä ”kolumnin maalaama Afrikka-kuva vaatii kuitenkin oikaisemista”.Antila kertoo, että Tansanian talous on kasvanut viime vuodet 6—7 prosentin vauhdilla, luonnonvarojen kysynnän ja oikean talouspolitiikan tähden.”Tällä hetkellä Afrikan maat ovat enemmistönä maailman nopeimmin kasvavien maiden listalla. Afrikka ei siis ole putoamassa pois, vaan nousussa”, Antila kirjoittaa.Apua Tansania on saanut paljon, mutta sen osuus ei valtion budjetista ole yli puolta, vaan 15—20 prosenttia. Budjettituen (jota Relander käsittelee lähes synonyymina valtion saamalle kehitysavulle) osuus budjetista on noin kuusi prosenttia.Relanderin mielestä budjettituki ei tuo mitään pysyvää, mutta vuosiin 2006 — 2012 kohdistuneen arvion mukaan budjettituki on kuitenkin auttanut Tansaniaa huomattavalla tavalla rahoittamaan yhteiskunnalle tärkeitä sektoreita.”Rahoitus koulutus-, energia-, maatalous-, terveys-, tienrakennus- ja vesisektoreille nousi yli puoleen julkisista menoista”, Antila kertoo. ”Tansania nousikin YK:n inhimillisen Kehityksen indeksissä selvästi ja nousua oli varsinkin terveys- ja koulutussektorilla.””Budjettituki on evaluaation mukaan myös vahvistanut maan taloushallintojärjestelmiä. Maan oma varainhankinta nousi ja juoksevat menot tasaantuivat tasolle, joka voidaan jo kattaa omilla resursseilla. Myös julkinen alijäämä tasaantui”, Antila muistuttaa. Siis apu on myötävaikuttanut siihen, että sen osuus valtion menoista on vähentynyt. Se kuulostaa minusta aika hyvältä, varmaan Relanderistakin.***Miksi vanhat stereotypiat jämähtäneestä ja kurjasta Afrikasta edelleen elävät? Antilan mukaan me sisäpiiriläiset emme ehkä ole osanneet kertoa tuloksista tarpeeksi hyvin, eikä mediakaan juuri innostu, sillä ”good news is no news”.Tämäkään ei aivan pidä paikkansa, sillä ”Africa is Rising” on jo tylsistyttävän tavallinen otsikko englanninkielisessä maailmassa, ja ainakin tätä kirjoittaessani Hesarin Afrikka-teemahaku antaa keskimäärin positiivista kuvaa, muun muassa Pekka Mykkäsen tekemän malliesimerkin Afrikan nousu -jutuista: Afrikka tekee nousua muun maailman rinnalle.Ehkä maailman muuttuminen tarvitsee vain vielä toistamista, sillä synkkää Afrikka-kuvaa on niin monta vuosikymmentä toisteltu.Mutta tarvitsee Tansaniakin siis vielä apua.Köyhyys on puolitettu vuodesta 1990, mutta vieläkin se on 21 prosenttia. Väestö on kasvanut kestämättömän kovasti, eikä peruspalveluja pystytä tarjoamaan kaikille.”Meidän tulee edetä kahdella raiteella: Jatkaa kestäviin tuloksiin tähtäävää kehitysyhteistyötä ja enenevässä määrin suuntautua Afrikan kanssa käytävään kauppaan, investointeihin ja innovaatioihin perustuvaan kumppanuuteen”, Antila kirjoittaa.Varmasti ensimmäisten joukossa voivat jatkossakin olla kirjastot.