Viime viikolla päättyneet Bonnin ilmastoneuvottelut jättivät niin ilmastodiplomaatit kuin kansalaisjärjestötkin kylmiksi. Neuvotteluiden oli määrä muun muassa luoda yhteistä pohjaa uudelle ilmastorahoitustavoitteelle, mutta sen sijaan osapuolet toistelivat jo tiedettyjä näkökantojaan, kertasivat vanhoja saavutuksiaan ja syyttelivät toisiaan. Minimaalisten ja vaivan takana olleiden edistysaskelten valossa tie kohti marraskuista Bakun COP29-ilmastokokousta näyttää entistä kivikkoisemmalta.
Vuosittain Saksassa pidettävät Bonnin ilmastoneuvottelut kokoavat YK:n ilmastopuitesopimuksen (UNFCCC) osapuolet keskustelemaan ja sopimaan ilmastonmuutoksen vastaisista toimista. Bonnin kokous on tärkeä virstanpylväs COP-ilmastohuippukokousten välissä: siellä neuvotellaan aiemmissa COP-kokouksissa sovittujen toimien täytäntöönpanomekanismeista sekä valmistellaan tulevia COP-kokouksia. Verrattain heikosta tunnettuudestaan huolimatta Bonnin neuvotteluilla on siten suuri vaikutus kansainväliseen ilmastopolitiikkaan.
“Kokous oli täysi floppi”
Bonnin neuvottelujen agendasta päästiin yhteisymmärrykseen jo kokouksen avausaamuna, toisin kuin viime vuonna, jolloin siitä sopiminen kesti peräti yhdeksän päivää. Tällä erää osapuolia näytti yhdistävän ymmärrys Bonnin aikataulun tiukkuudesta. Nopea agendasta sopiminen ei kuitenkaan ollut enne siitä, että osapuolet puhaltaisivat yhteen hiileen neuvotteluissa.
Joissakin neuvottelukohdissa nähtiin varovaista edistystä. Esimerkiksi hiilimarkkinoita koskevissa neuvotteluissa sovittiin kauppatietojen läpinäkyvyyttä parantavien toimintaohjeiden kehittämisestä. Kokonaisuudessaan edistys Bonnissa jäi kuitenkin niin vähäiseksi, että esimerkiksi Climate Action Network toteaa tiedotteessaan kokouksen olleen täysi floppi ja ilmaa täynnä kuin kuumailmapallo konsanaan.
Fossiiliset polttoaineet lakaistiin maton alle
Vaikka viime marraskuun Dubain COP28-kokouksessa tehtiin historiallinen kirjaus “siirtyä pois” fossiilisista polttoaineista, on niitä koskeva keskustelu hiljentynyt. Fossiilisille polttoaineille ei näyttäisi löytyvän YK:n ilmastokokouksissa omaa kotipesää, kun osapuolet riitelevät siitä, minkä työohjelman alla siirtymästä puhtaaseen energiaan tulisi neuvotella.
Tämä konkretisoitui ilmastonmuutoksen hillintää koskevan työohjelman neuvotteluissa: osa maista katsoi, että työohjelma on oikea kanava etsiä ratkaisuja fossiilisista luopumiseksi, osa taas vastusti tätä vedoten sopimusteknisiin seikkoihin. Työohjelman neuvottelut päättyivät lopulta tuloksettomina, vaikka kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisellä olisi ennennäkemätön kiire.
Ilmastorahoitusneuvottelut umpikujassa
Uutta ilmastorahoitustavoitetta koskevista neuvotteluista jäi käteen 35-sivuinen epävirallinen paperi, joka on käytännössä yhteenveto osapuolten eriävistä näkemyksistä ja jota kehittyvien maiden neuvottelijat ovat toistuvasti sanoneet “epätasapainoiseksi”. Viimeinen uutta ilmastorahoitustavoitetta koskeva neuvottelusessio päättyi kaikin puolin turhautuneisiin tunnelmiin: kehittyvät maat olisivat halunneet puhua rahoitustavoitteen koosta ja konkreettisista summista, kun taas rikkaat maat käänsivät keskustelua rahoitustavoitteen periaatteisiin sekä muotoon ja syyttivät kehittyviä maita kantoihinsa poteroitumisesta.
Kitkaa osapuolten välille aiheuttaa paitsi rahoitustavoitteen summa, myös kysymykset siitä, “kuka ilmastorahoituksen maksaa” ja “keille rahoitus tulisi kohdentaa”. Varteenotettavia vastauksia kysymyksiin ei saatu tälläkään kertaa, ja kuilu neuvotteluosapuolien välillä näyttäisi syvenevän. Kehittyvät maat ja kansalaisjärjestöt ovat lopen kyllästyneitä rikkaiden maiden rahoitusvitkutteluun.
Pahoin tulehtunut rahoituskysymys heijastui myös muihin neuvottelukohtiin, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, hidastaen niiden edistymistä.
Mielenosoituksia ja viisumiselkkauksia
Palestiinan kestämättömään tilanteeseen otettiin kantaa ilmastokokouksen avaavassa täysistunnossa. Rauhallisessa protestissa mielenosoittajien tärkein viesti tiivistyi kylttiin, jossa tuomittiin “business as usual” kansanmurhan aikana. Protestiin vastattiin kovin ottein: mielenosoittajat poistettiin tapahtumapaikalta, ja heidän kulkulupansa kokoukseen mitätöitiin. Useat kansalaisjärjestöt pitivät toimia liian voimakkaina ja vaativat akkreditaation palauttamista mielenosoittajille.
Järjestöt ovat huolissaan kansalaisyhteiskunnan tilan kaventumisesta YK:n ilmastokokouksissa. Huolta aiheuttavat kielteinen suhtautuminen mielenosoituksiin sekä sananvapauden ja ihmisoikeuksien toteutuminen tämän vuoden COP29-kokouksen isäntämaa Azerbaidzanissa. Myös kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuudet kokouksiin ovat aivan liian rajalliset. Järjestöjen ja muiden tarkkailijoiden on yhä vaikeampaa päästä verkostoitumaan ja seuraamaan neuvotteluita, kun muun muassa etäosallistumismahdollisuuksia ja sivutapahtumia on vähennetty budjettisyistä.
Lisäksi useiden afrikkalaisten delegaattien osallistuminen Bonniin estyi viisumiselkkausten vuoksi. Vaikka delegaateilla oli akkreditaatio kokoukseen sekä matkat ja majoitukset varattuina, ei heille myönnetty viisumia Saksaan ajoissa tai ollenkaan. Tapaus on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö neuvottelut siirtää paikkaan, joka on kaikille saavutettavissa. Myöskään kaikille Venäjän delegaateille ei myönnetty viisumeita, mikä johti Venäjän uhoon estää kokouksen agendan hyväksyminen. Venäjä kuitenkin suostui jatkamaan saatuaan tietää, että viisumit järjestyisivät mahdollisimman pian.
Bonnin ilmastokokous ei näyttäisi onnistuneen perustehtävässään rakentaa yhteisymmärrystä neuvotteluosapuolten välille. Ratkaisemattomat kiistat nousevat erittäin todennäköisesti uudelleen pintaan marraskuisessa COP29-ilmastokokouksessa, jolloin edessä voi olla Bonniakin turhauttavammat neuvottelut.
Tervetuloa etänä järjestettävään Bonnin ilmastokokouksen jälkipuintitilaisuuteen keskiviikkona 26.6. kello 13.00 alkaen. Tilaisuudessa kuulemme tunnelmia ja analyysia Bonnista Climate Action Network Europen Emilia Runebergilta, joka seurasi neuvotteluja paikan päällä. Lue lisää ja ilmoittaudu Fingon verkkosivuilla.