Kehityspolitiikka on työkalu, jonka avulla Suomi osallistuu rakentavasti kansainvälisen yhteisön toimintaan, vahvistaa suhteitaan globaalin etelän valtioiden toimijoihin sekä edistää tavoitteitaan ja arvojaan maailmalla. Samalla se on keino rakentaa mainetta luotettavana sekä vastuullisena toimijana.
Jos haluamme, että meidän näkökulmamme ja arvomme painavat nyt ja jatkossa YK:ssa ja muissa kansainvälisissä elimissä, meidän on panostettava kansainväliseen yhteistyöhön sekä rakennettava tiiviitä ja yhdenvertaisia kumppanuussuhteita globaalin etelän valtioiden kanssa.
Tulevaisuudessa globaalin etelän mailla on yhä merkityksellisempi rooli kansainvälisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Niillä on todennäköisesti jatkossa entistä enemmän painoarvoa kansainvälisten foorumeiden päätöksenteossa.
Monet kansainväliset sopimukset ohjaavat Suomen kehityspolitiikkaa ja velvoittavat Suomea myös oikeudellisesti: Suomen perustuslaki, kansainväliset kestävän kehityksen tavoitteet, Suomen kansainväliset sitoumukset, vuonna 2015 hyväksytty Pariisin ilmastosopimus ja muut kansainväliset ympäristösopimukset, kuten biodiversiteettisopimus. Sitoumuksista luistaminen kyllä huomataan maailmalla.
Suomi on ollut sitoutunut johdonmukaisesti kansainvälisten velvoitteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseen ja edistämiseen. Edellytämme Suomen sitoutuvan sääntöperusteisuuteen jatkossakin, koska se on Suomen oman aseman ja olemassaolon turva.
Suomen etuna ei ole sulkeutua maailmalta. Suomen on määrä esimerkiksi tavoitella paikkaa YK:n turvallisuusneuvostossa vuonna 2028. Mistä haluamme, että meidät silloin tunnetaan maailmalla?
Siksi muistutamme hallitusta: muistattehan kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhantyön merkitys kehysriihessä.
Hallituksen ei tule tehdä lisäleikkauksia kehitysyhteistyöhön, rauhantyöhön tai humanitaariseen apuun. Suomi on jo päättänyt leikata vaalikauden aikana kehitysrahoituksesta miljardin.