Syrjittyjen ihmisten mahdollisuudet omien oikeuksiensa kohentamiseksi ovat parantuneet. Pakolaisleirillä asuvat lapset ovat oppineet lukemaan. Yhä useampi lapsi on käynyt peruskoulun loppuun. Nuoret ovat saaneet laadukasta seksuaalikasvatusta. Moni tyttö on säästynyt silpomiselta.
Nämä ovat esimerkkejä Suomen ja kansalaisjärjestöjen sekä niiden kumppanien tekemän kehitysyhteistyön tuloksista.
Suomen tekemä kehitysyhteistyö, rauhantyö ja humanitaarinen apu on tutkitusti tuloksellista. Kehityspolitiikkamme on tehokas työkalu ihmisoikeuksien edistämiseen, eriarvoisuuden ja äärimmäisen köyhyyden poistamiseen, ilmastonmuutoksen hillintään ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.
Kansalaisjärjestöt tavoittavat paikallisten kumppaneidensa kanssa kehitysyhteistyöllään kaikista haavoittuvaisimmassa asemassa olevia ihmisiä maailman hauraimmilla alueilla. Riippumattomat raportit osoittavat, että järjestöjen ja niiden paikallisten kumppanien työ on tuloksellista ja vaikuttavaa.
Tuloksellisuuden edellytyksiä ovat pitkäjänteisyys, yhdenvertaiset kumppanuudet, riittävä rahoitus ja toiminnan jatkuva kehittäminen. Tuloksellista kehitysyhteistyötä tehdään aina paikallisten yhteisöjen tarpeiden pohjalta ja tiiviissä yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa.
Sen sijaan poukkoilu rahoituksessa voi vaarantaa saavutettuja tuloksia ja kumppanuuksia.
Kenenkään ei tule jäädä jälkeen. Suomessa vallitseva perusoikeuksiin pohjautuva eetos, lainsäädäntömme ja kansainväliset sitoumuksemme edellyttävät meitä toimimaan heikoimmassa asemassa olevien tilanteen kohentamiseksi – niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
Siksi lähetämme tärkeän muistutuksen hallitukselle: muistattehan kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhantyön merkityksen kehysriihessä.
Hallituksen ei tule tehdä lisäleikkauksia kehitysyhteistyöhön, rauhantyöhön tai humanitaariseen apuun. Suomi on jo päättänyt leikata vaalikauden aikana kehitysrahoituksesta miljardin.