Maailman vakaus ja turvallisuustilanne ovat järkkyneet viime vuosina.
Käynnissä on useita sotia ja konflikteja. Ilmastokriisi on kiihtynyt ja aiheuttanut poikkeuksellisia kuivuusjaksoja eri puolilla maailmaa. Demokratia on rapautunut ja autoritaaristen hallintojen vaikutusvalta kasvanut. Yhteen lukuun kiteytyy paljon: yli 300 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua.
Tässä tilanteessa kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu ja rauhantyö ovat tärkeitä investointeja vakaamman ja turvallisemman maailman puolesta.
Kestävää turvallisuutta rakennetaan puuttumalla konfliktien ja kriisien juurisyihin, kuten ihmisoikeusrikkomuksiin, eriarvoisuuteen, ilmastonmuutokseen ja terveysuhkiin. Tätä kaikkea tehdään nimenomaan kehitysyhteistyöllä, humanitaarisella avulla ja rauhantyöllä.
Aikamme haasteet ovat monikriisejä. Yksi kriisi eskaloituu ja kietoutuu muihin vastaaviin, jolloin kriisit vahvistavat toisiaan ja limittyvät globaaleiksi ketjuiksi. Monikriiseillä on merkittävät kerrannaisvaikutukset – niin ihmisoikeuksien toteutumiseen globaalisti kuin Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen ja talouteen.
Kriisien seurauksena eriarvoisuus kasvaa ja epävakaus lisääntyy kaikkialla. Tämä ei edistä kenenkään turvallisuutta. Ei myöskään Suomen ja suomalaisten. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa toisella puolella maapalloa tapahtuvat asiat vaikuttavat suoraan myös meihin.
Samalla tavalla kuin maailma tarvitsee Suomea, myös Suomi tarvitsee maailmaa. Vakaampi ja turvallisempi maailma on monin tavoin meidän etumme.
Siksi lähetämme tärkeän muistutuksen hallitukselle: kun kokoonnutte kehysriiheen, muistattehan kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhantyön merkityksen maailman vakaudelle ja turvallisuudelle.