Kuvituskuva.

Järjestöjen työtä tarvitaan nyt! – Fingo vaatii helpotusta ulkoministeriön tukivaatimuksiin

Korona on vaikeuttanut monien järjestöjen toimintaa. Helpotusta tarvitaan, sillä notkahdukseen ei nyt ole varaa: pandemian keskellä järjestöjen tekemä työ on tullut yhä tärkeämmäksi. Jatkossa olisi keskusteltava myös siitä, miten nykyinen omarahoitusvelvollisuus voitaisiin neuvotella pysyvästi pienemmäksi.

Teksti: Timo Lappalainen

Fingo on esittänyt tuoreen vetoomuksensa ulkoministeriön virkamiesjohdolle. Vetoomuksessa vaaditaan, että ohjelma- ja hanketukijärjestöjen tulisi saada täksi vuodeksi helpotusta omarahoitusvelvollisuuden hoitamiseen. Ministeriön viime vuonna myöntämä vapautus oli tervetullut päätös, joka auttoi jäsenjärjestöjä sopeuttamaan toimintaansa koronapandemian keskellä. Silti tilanne on yhä monelle järjestölle haastava.

Vetoomus pohjautuu kattavaan kartoitukseen jäsenjärjestöjen tilanteesta ja näkemyksistä. Ohjelmatukijärjestöistä kyselyyn vastasi 16 järjestöä, siis 73 prosenttia kaikista ohjelmatukijärjestöistä. Kehitysjärjestöistä vastauksensa antoi 27 järjestöä, eli 68 prosenttia kaikista hanketuen tämänhetkisistä käyttäjistä. Vastaukset osoittivat, että omarahoitusosuusvelvoitteen poistamiselle tai kohtuullistamiselle on todellinen tarve. Ensinnäkin koronapandemian aiheuttamat rajoitukset ovat vaikeuttaneet joukkotapahtumiin ja fyysiseen vuorovaikutukseen perustuvaa varainkeruuta entisestään. Lisäksi pandemia on tuonut lisähaasteita kumppaneille, ja odotukset suomalaista järjestökenttää kohtaan ovat sen myötä kasvaneet.

Fingon jäsenjärjestöt toimivat ympäri maailmaa: ohjelmia ja yksittäisiä hankkeita toteutetaan yli sadassa maassa. Nyt on tärkeää varmistaa, ettei järjestöjen toimintaan tule notkahdusta aikana, jolloin niiden panosta tarvitaan entisestään. Myös muut ovat panneet merkille kansalaisjärjestöjen tekemän työn merkityksen. Reilun kolmen vuoden takainen ulkoministeriön teettämä ulkoinen arviointi ohjelmatukijärjestöistä osoitti, että niiden työ tukee ja täydentää valtion tekemää kehitysyhteistyötä. Hallituksen kehityspoliittinen ohjelma ja eduskunnan täysistunnoissa käydyt keskustelut kehityspolitiikan toteutuksesta taas osoittavat, että kansalaisjärjestöjen panosta pidetään merkittävänä.

Vetoomuksessa keskitytään lähitulevaisuuteen: jäsenistön toimintaedellytyksiä pyritään helpottamaan tämän vuoden aikana. Tällaisellakin helpotuksella on merkitystä, sillä käytännössä puhutaan 7,5 prosentin ruutikuivan rahan osuudesta tämän vuoden ulkoministeriön myöntämässä ohjelma- tai hanketuessa. Jatkossa on kuitenkin keskusteltava myös siitä, miten nykyinen 15 prosentin omarahoitusvelvollisuus voitaisiin neuvotella pysyvästi pienemmäksi. Aloite tehtiin jo aiemmin tänä keväänä, mutta varsinainen keskustelu käydään luultavasti vasta pandemian jälkeen.