nainen lahjoittaa rahaa

Selvitys: Järjestön luotettavuus on tärkeää lahjoittajille

Suomalaiset suhtautuvat lahjoittamiseen myönteisesti ja tietävät, mitä kerätyllä rahalla saadaan aikaan. Miten rahat konkreettisesti käytetään, herättää sen sijaan enemmän kysymyksiä.

Teksti: Auli Starck Kuva: Hannu Vierula/Museovirasto

Suomalaisesta lahjoittajakulttuurista puhuttaessa yleisin toteamus on, ettei sellaista ole.  Suomessa luotamme ehkä ennemmin siihen, että kun maksamme veroja, yhteiskunta huolehtii myös heikoimmista. Anglo-amerikkalainen hyväntekeväisyyskulttuuri ei ainakaan tähän asti ole saanut tukevaa jalansijaa maassamme.

Mutta kyllä suomalaisetkin lahjoittavat: Kepa, Vastuullinen lahjoittaminen (VaLa) ja Olympiakomitea teettivät yhdessä selvityksen, joka osoittaa, että valtaosa suomalaisista suhtautuu myönteisesti lahjoittamiseen ja lahjoittaa rahaa myös itse.

Taloustutkimuksen toteuttama Lahjoittaja 2017 -tutkimus (pdf) osoittaa, että satunnaiset kertalahjoitukset ovat yleisin tapa antaa rahaa, mutta vastaajista viidesosa tunnustautui säännöllisesti lahjoittajaksi.  Vain 26 prosenttia vastaajista sanoi, ettei yleensä lahjoita tai tue muutenkaan järjestöjen työtä.

Miksi sitten ihmiset lahjoittavat? Koska asia ja kohde on henkilökohtaisesti tärkeä, ja koska ihmiset haluavat, tai kokevat velvollisuudekseen, osallistua yhteisen hyvän tekemiseen. Lahjoittamisen voidaan jopa ajatella lisäävän ihmisten onnellisuutta, onpa anteliaisuus yksi maailman onnellisuusraportin mittareista.

Luotettavuus ja yleishyödyllisyys tärkeitä ihmisille

Rahaa keräävien tahojen luotettavuus nousi esille keskeisenä tekijänä, johon lahjoittajat kiinnittävät huomiota.

Luotettavuuteen liittyy myös tiedonsaanti lahjoitusvarojen käytöstä sekä yksittäisenä tekijänä rahankeräysluvan näkyminen. Myös hyvä maine – tai ainakin negatiiviselta julkisuudelta välttyminen – lisää lahjoittajien suosiota.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät tärkeänä myös sitä, että lahjoitukset menevät yleishyödylliseen tarkoitukseen. Tämä on ajankohtainen tieto nyt, kun Suomessa selvitetään rahankeräyslain uudistamistarpeita ja pohditaan rahankeräysmahdollisuuden avaamista.

Yritystoiminnan tukeminen nähdään ehkä pikemminkin investointina, jolta odotetaan vastiketta myöhemmin, kun taas lahjoittaminen perustuu vastikkeettomuuteen. Hieman yllättävänä voidaan pitää sitä, että lahjoitusten mahdollinen verovähennysoikeus ei noussut juuri esille lahjoittamishaluja lisäävänä tekijänä.

Ihmiset tietävät, mitä lahjoitusvaroilla tehdään

Kun kysyttiin, miksi vastaaja ei lahjoita, yleisimmin mainittu syy oli, ettei oma taloudellinen tilanne anna siihen mahdollisuuksia. Järjestöjen on kuitenkin hyvä huomata, että seuraavaksi yleisimmät syyt olivat, etteivät ihmiset luota rahaa kerääviin tahoihin tai tiedä tarpeeksi lahjoitusten käytöstä.

Sen sijaan lahjoituksia tekevät ovat myös varsin hyvin perillä siitä, mitä lahjoitusvaroilla saadaan aikaan. Tietoa he kertovat saavansa järjestöjen verkkosivuilta, sosiaalisen median kautta, uutiskirjeistä ja lehdistä.

Mitä tästä kaikesta voivat järjestöt ottaa opiksi? Vähintään sen, että tietoa kannattaa jakaa avoimesti, eri tavoin ja myös uusille kohderyhmille. Lahjoittajien luottamus on myös ansaittava yhä uudelleen. Lahjoittamisesta voi tehdä myös hauskaa, kuten vaikka brittiläinen Comic Relief ja CMI:n Älä kerro Martille -kampanja osoittavat.

Lahjoittajatutkimus 2017:ssa Taloustutkimus Oy:n tutki VaLan, Kepan ja Olympiakomitean toimeksiannosta saavatko ihmiset keräysvarojen käytöstä ja tuloksista riittävästi tietoa. Lisäksi selvitettiin, mitkä ovat tärkeimmät syyt lahjoituksen tekemiseen, mitä asioita pidetään tärkeimpinä lahjoituspäätöksessä sekä mikä motivoisi jatkossa lahjoittamaan. Tutkimuksen kohderyhmä oli maamme 15-79-vuotiaat ja siihen haastateltiin 1034 henkilöä maaliskuun 2017 aikana.

Lue lisää

Blogi: Mistä tunnistaa luotettavan järjestön?