kuvituskuva kansalaisyhteiskuntalinjaus

Kansalaisyhteiskuntalinjaus: Vahvistetaan etelän kansalaisyhteiskuntia

Toisen työpajan tuloksena linjattiin, että ulkoministeriön kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen keskeisenä tavoitteena tulisi jatkossakin olla etelän kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen.

Teksti: Auli Starck

Kansalaisyhteiskuntia voi vahvistaa monin eri tavoin. Vahvistamisella voidaan tarkoittaa esimerkiksi kumppanijärjestöjen kapasiteetin vahvistamista, kansalaisyhteiskunnan tilan puolustamista tai vaikuttamistyötä tekevien järjestöjen tukemista. Lisää aiheesta tilaisuuden aluksi pitämästäni esityksestä:

,

Uusi kansalaisyhteiskuntalinjaus: työpaja 3.4.2017 from Kepa ry

,

Työpajassa neljä ryhmää pohti etelän kansalaisyhteiskuntien vahvistamista eteenpäin ja päätyi seuraaviin viesteihin.

,

Toimintaympäristön muutosten vaikutukset

Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä rajoitetaan yhä useammassa maassa. Kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen tarve on suuri vaurastuvissa, demokratialtaan heikoissa korruptoituneissa maissa, ei vain LDC-maissa.
Haavoittuvaisimmassa asemassa olevien ihmisten mukaan saamiseksi palvelujen tarjoamisella on edelleen tärkeä rooli, mutta se on tehtävä ihmisoikeusperustaisesti ja huomioimalla myös vastuunkantajien rooli. Epäsuoraa vaikuttamista voidaan tehdä esimerkiksi koulutuksella, demokratiakasvatuksella ja osallistamalla ihmisiä toimimaan omien oikeuksiensa puolesta.
Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen tulee nostaa kansalaisyhteiskuntalinjauksen ja myös kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön keskeiseksi tavoitteeksi.
Rahoitusta tulee kohdistaa kansalaisyhteiskunnan verkostoitumiseen sekä yhteistyön ja vuoropuhelun edistämiseen hyödyntäen kokemuksia Suomesta.

,

Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen kehityspoliittisena tavoitteena

Ihmisoikeudet ja hyvä hallinto toteutuvat vain silloin, kun kansalaisyhteiskunta on itsenäinen ja riippumaton ja sillä on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja päätösten toimeenpanoon. Vahva kansalaisyhteiskunta toimii sekä vallan vahtikoirana että uusien suuntien edelläkävijänä.
Vuoropuhelua käymällä valtion ja kansalaisyhteiskunnan välinen luottamus vahvistuu.
Suomalaisen kansalaisyhteiskunnan, valtiollisten ja kunnallisten toimijoiden tulee puolustaa kansalaisyhteiskunnan tilaa ja aktiivista toimijuutta ja työskennellä yhteistyössä eri tasoilla tavoitteiden saavuttamiseksi.

,

Etelän kansalaisyhteiskuntatoimijoiden toiveet huomioon

Tuetaan paitsi toimintaa, myös etelän kansalaisyhteiskuntatoimijoiden identiteetin ja toimintaedellytysten vahvistumista. Kuullaan kumppaneilta saatavia heikkoja signaaleja, joiden varassa ennakoidaan toimintaympäristön muutoksia, tuetaan vaikuttamistyötä ja vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan tilaa.  
Mahdollistetaan etelän kansalaisyhteiskuntien verkostoitumista kansallisesti ja kansainvälisesti sekä luodaan mahdollisuuksia etelä-etelä-oppimiseen ja asiantuntemuksen jakamiseen.
Edistetään vuorovaikutusta, avointa keskustelua ja luottamusta kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja päättäjien välillä, hyödyntäen hyviä kokemuksia ja käytäntöjä Suomen mallista. 
Suora tuki etelän kansalaisyhteiskuntatoimijoille keskittyisi todennäköisesti suurille ja vahvoille toimijoille, jolloin kansalaisyhteiskunnan monimuotoisuus kärsisi ja ruohonjuuritason toiminta jäisi vaille resursseja. Vahvat kumppanuussuhteet mahdollistavat läheisen yhteistyön, jossa jaetaan asiantuntijuutta ja pyritään kohti yhteisiä tavoitteita.

,

,

Kumppanuudet ja verkostot

Agenda 2030 tavoitteen 17 mukaisesti ulkoministeriö vahvistaa globaalin kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. 
Jatkuva toimintaympäristön tarkastelu mahdollistaa laaja-alaisten kumppanuuksien ja verkostojen ajantasaisuuden. 
Kolmas sektori tukee aktiivista kansalaisuutta synnyttäviä liikkeitä. Tämä syntyprosessi itsessään on merkittävä tulos. 

,

Lue lisää

Työryhmien tarkemmat tuotokset löytyvät järjestöjen suljetusta Facebook-ryhmästä: Kansalaisyhteiskuntalinjaus 2017
Työpaja 1: Agenda 2030
Työpaja 3: Suomalaisten järjestöjen lisäarvo
Työpaja 4: Monitoimijayhteistyö