Winnie Masai: Paikallisten kansalaisten ja yhteisöjen on oltava kontrollissa

”Toivoa on ja asiat ovat muuttumassa”, sanoo InformActionin toiminnanjohtaja Winnie Masai. Kenialainen ihmisoikeusjärjestö käyttää dokumentteja ja yhteisökeskusteluja saadakseen tavalliset ihmiset toimimaan. Keskustelimme Winnie Masain kanssa vallan siirtämisestä kehitysyhteistyössä.

Teksti: Mika Niskanen Kuva: Mika Niskanen

Q: Tällä hetkellä keskustellaan paljon vallan siirtämisestä kansainvälisessä kehitysyhteistyössä. Keskustelu koskee erityisesti sitä, että paikallisilla toimijoilla tulisi olla enemmän valtaa. Miksi vallan siirtäminen kansainvälisessä kehitysyhteistyössä on tärkeää?

Winnie Masai: Ensinnäkin, kiitos mahdollisuudesta osallistua tähän keskusteluun. Olen iloinen, että tämän kaltaista keskustelua käydään Suomessa. Keskustelu on erittäin olennaista, jos katsomme sitä, miten valtadynamiikat ilmenevät maailmanlaajuisesti ja ruohonjuuritasolla.

Mielestäni valtaa on siirrettävä, koska se antaa kontrollin paikallisille toimijoille ja kansalaisille. He tuntevat omat tarpeensa parhaiten. On tärkeää taata, että saapuva tuki ja ohjelmat ovat suunniteltu vastaamaan paikallistason tarpeita. Ihanteellisesti tämän keskustelun jälkeen ruohonjuuritason yhteisöt, marginalisoidut äänet ja vähemmistöt otetaan mukaan, ja heidän äänensä kuullaan.

Q: Olet InformActionin toimitusjohtaja – ihmisoikeusjärjestön, joka käyttää elokuvia ja yhteisökeskusteluja saadakseen tavalliset ihmiset ottamaan julkisesti kantaa ja toimimaan Keniassa. Miten pyritte työssänne edistämään vallansiirtoa?

Teemme sitä eri strategioiden avulla. Ensinnäkin tarjoamme marginalisoiduille ja maaseutujen yhteisöille alustoja tapaamisia varten. Menemme heidän luoksensa ja käytämme heidän omia tilojaan keskustelujen järjestämiseen – yleensä infrastruktuuri puuttuu, mutta tapaaminen voidaan järjestää esimerkiksi puun alla – ja siellä käymme keskustelua. Tämä käynnistää prosessin työskentelylle jotakin päämäärää kohti.

Siinä tilaisuudessa näytämme dokumenttielokuvia, jotka on suunniteltu niin, että yhteisöt voivat samaistua näkemäänsä. Näytämme heille nämä elokuvat, jotta he tietävät oikeutensa ja sen, mitä vallanpitäjien tulisi tehdä.

Toiseksi, teemme tutkimuksia: mitkä ovat kyseisen yhteisön ongelmat. Tiiminvetäjämme ovat koulutettuja aktivisteja ja toimittajia – he osaavat fasilitoida keskusteluja auttaakseen yhteisöjä kokoamaan ja tuomaan esiin heitä koskettavat kysymykset. On tärkeää, että elokuvantekijät sulautuvat yhteisöihin ja tallentavat erilaisia tilanteita tai ihmisoikeusrikkomuksia. He asuvat siellä, ymmärtävät kulttuuria, uskontoa ja valtadynamiikka sekä muita yhteisöön liittyviä toimintatapoja.

Kolmanneksi autamme yhteisöjä ryhmien muodostamisessa. Kutsumme näitä ryhmiä yhteisöjen toimintatiimeiksi. Ne koostuvat 7–10 yhteisön jäsenestä. Niiden on oltava monimuotoisia ja mukana on oltava naisia, nuoria ja vammaisia henkilöitä. Varmistamme, että jokaisen yhteisön osan ääni kuullaan ja otetaan huomioon.

Kannustamme heitä identifioimaan ainakin kolme asiaa, jotka he näkevät avainkysymyksinä. Jos he päättävät, että tie on asia, jota he haluavat työstää, kysymme, mitä he haluavat tehdä tien suhteen. Mikäli tietä ei ole korjattu vaatimusten mukaisesti, he voivat esimerkiksi päättää, että haluavat laatia vetoomuksen, ottaa yhteyttää vastuunkantajaan tai järjestää mielenosoituksen. Jos kyse on mielenilmauksesta, yhteisö voi esimerkiksi päättää istuttaa puita tielle ja siten protestoida tilannetta osoittaakseen, että: ”katsokaa, tämä ei ole enää tie, vaan maata”.

Mikäli he haluavat tehdä vetoomuksen, me fasilitoimme tämän tarjoamalla materiaalit ja osaamista. Opastamme heitä ja dokumentoimme jokaisen askeleen, mukaan lukien vetoomuksen luovutuksen. Jotkut toimet johtavat heti oikaisuun: heti kun vetoomus on jätetty, velvollinen taho saapuu korjaamaan tien.

Mutta jotkin tilanteet vaativat laillista väliintuloa. Useimmiten näissä tilanteissa autamme yhteisöä löytämään asianajajan. Jos he päättävät ryhtyä oikeudellisiin toimiin, kuljemme heidän kanssaan prosessin läpi, kunnes asia korjataan.

Me siis informoimme yhteisöjä toimimaan [järjestön nimi on InformAction, joka viittaa informointiin ja toimintaan].

Q: Te käytännössä fasilitoitte yhteisöjen toimintaa ja ratkaisuja perustuen siihen, mitä yhteisö päättää tehdä. Yleisemmällä tasolla, tämä ei aina toteudu – siksi me puhumme vallansiirrosta. Mitkä ovat tärkeimmät askeleet tämänhetkisen tilanteen parantamiseksi, jotta valtaa voidaan todella siirtää paikalliselle tasolle?

Winnie Masai: Tähän kysymykseen vastaamiseksi on tärkeää ensin kuvailla, miten valtadynamiikka toimii maassamme. Keniassa poliitikot ja vastuunkantajat ovat vallassa, kun taas perustuslaki antaa vallan kansalle.

Voimaannuttamalla yhteisöjä, antamalle heille tietoa sekä omasta että vallanpitäjien roolista, ja siitä, millaisia tapoja on toimia yhteiskunnallisesti, voimme auttaa heitä ottamaan vallan takaisin. Kyse on tietoisuuden lisäämisestä.

Toiseksi, me annamme tilaa tulla yhteen ja toimia kollektiivisesti. Keniassa kansalaisilla ei ole erityisiä paikkoja, joissa he voivat kysyä kysymyksiä päättäjiltä. Me tarjoamme heille alustan ja kerromme, ettei alustan tarvitse olla kallis. Johtaja voi tulla kansan eteen ja vastata heidän kysymyksiinsä.

Kun yhteisöt ovat voimaantuneet ja valmistautuneet tarvittavalla tiedolla, he esittävät hyviä kysymyksiä ja vaativat vastuunkantoa. Mitä näemme valtasuhteen siirtymisen suhteen on, että asiat etenevät: resursseja ohjautuu ruohonjuuritasolle, koska päättäjien tilivelvollisuus toteutuu. Tämä on tärkeää. Se muuttaa narratiivia, kulttuuria ja näkemyksiä.

Q: Kyse on paikallisyhteisön vahvistamisesta, jotta he voivat ottaa sen mikä…

Winnie Masai: Heille perustuslain mukaan kuuluu.

Q: Kun keskustellaan valtadynamiikoista yksi kysymys koskee oikeiden kumppaneiden löytämistä – liittyen riskien välttämiseen. Kysyn tätä koska lahjoittajat tai länsimaiset järjestöt saattavat olla huolissaan siitä, että jos he luopuvat vallasta ja kontrollista, paikallisessa yhteisössä voi tapahtua vallan väärinkäytöksiä. Eli, kun länsimainen järjestö etsii kumppania globaalista etelästä, miten löytää ne toimijat, jotka käyttävät valtaa tasa-arvoisesti ja läpinäkyvästi paikallisessa yhteisössä? Mitä ajattelet tästä?

Winnie Masai: Annan hyvän esimerkin. Olemme nyt KIOSin kumppani, joka on kansainvälinen toimija. Yhteinen matkamme alkoi kesällä 2019, kun tulimme yhteen pienen projektin puitteissa. Koska me kumpikin pystyimme saamaan nopeasti aikaan sen mitä nähdäksemme piti saada aikaan, onnistuimme rakentamaan luottamusta toisiimme.

On tärkeää olla suhteita, joissa on paljon yhdessä luomista. KIOSilla on pitkä kansalaisyhteiskunnan tukemisen historia ja meillä on pitkä historia yhteistyöstä paikallisyhteisöjen kanssa. Meillä on yhteistä ymmärrystä, loimme yhteisen ohjelman yhteistyössä ja keskustelimme asioista. Meillä on yhteinen käsitys myös siitä, miltä globaalit valtadynamiikat näyttävät ja ovat ja miten ne ilmenevät.

Teimme KIOSin kanssa yhteisen rahoitushakemuksen EU:lle. Meidät valittiin, koska osoitimme, että teemme yhteistyötä ja toimimme vastuullisesti. Me täytämme odotuksia.

Q: Yleisesti ottaen, onko meille syitä optimismiin liittyen vallan siirtämiseen? Ajatteletko, että asiat ovat menneet parempaan suuntaan viime vuosina, vai onko se pelkkää puhetta?

Winnie Masai: Mielestäni on toivoa ja asiat ovat muuttumassa. Ymmärrän keskustelun roolin liittyen dekolonisaatioon, se on tärkeää. Kyse on siitä, että äänemme globaalista etelästä kantautuu kehitysyhteistyötä tekevien korviin [globaalissa pohjoisessa]. Kerromme heille, millaiselta tilanne näyttää meidän näkökulmastamme.

Näen paljon yhteistyötä. Näen paljon yhteistyötä. On tärkeää, että me osallistumme keskusteluun ja ymmärrämme siihen liittyvät dynamiikat, koska se vaikuttaa siihen, miten ohjelmia suunnitellaan. Mielestäni keskustelu on hyödyllinen pitkällä aikavälillä avunantajille, tukijoille ja toimeksipanijoille.

Q: Mitkä ovat pääviestisi tähän liittyen suomalaisille kansalaisjärjestöille, jotka toimivat kansainvälisen kehitysyhteistyön parissa?

Winnie Masai: Sanoisin, että heidän tulee jakaa parhaita käytäntöjään. Näen paljon hyviä toimintatapoja liittyen yhteisluomiseen ja jatkuvaan keskusteluun tästä aiheesta. Näen yhteistyötä sen ymmärtämisessä, miten asiat ovat ja miten tätä asiaa toimeenpannaan.

On myös paljon opittavaa Suomesta avunantajana: siitä, miten he hallinnoivat apua ja keskittyvät ruohonjuuritason organisaatioihin ja toimivat informaalien rakenteiden kanssa.

On myös aina hyvä seurata, mitä globaalilla tasolla tapahtuu vallan siirtämisen käytännön soveltamiseen ja parhaisiin käytäntöihin liittyen. Oli se positiivista tai negatiivista, on hyvä tietää, mitä on meneillään.