Kuva maailman maiden lipuista lippusaloissa auringonlaskussa.
Kuvituskuva. Kuva: Maxiphoto / iStock

Jännitysnäytelmä YK:ssa: Historiallinen verosopimus nytkähti eteenpäin – näin Suomi ja muut länsimaat äänestivät

New Yorkissa äänestettiin keskiviikkoiltana uuden kansainvälisen verosopimuksen edistämisestä. Afrikkalaisten maiden toive yksimielisyydestä ei toteutunut. Vaikka kehittyvät maat menettävät vuosittain kymmeniä miljardeja dollareita veronkierron takia, ne eivät ole päässeet neuvottelemaan tasavertaisesti kansainvälisen verotuksen säännöistä.

Maailman valtiot hajaantuivat blokkeihin, kun YK:ssa äänestettiin kansainvälisen verosopimuksen edistämisestä keskiviikkoiltana Suomen aikaa. Valtiot äänestivät afrikkalaisten maiden esityksestä, jossa vaadittiin kansainvälisten veroneuvottelujen tuomista YK:n alle.

Uuden verosopimuksen edistäminen voitti äänestyksen lopulta selvin luvuin: 125–48. Äänestystä edelsivät useita viikkoja kestäneet neuvottelut. Äänestyksessä jännitettiin sopimuksen läpimenon lisäksi sitä, ovatko maailman valtiot asiasta yksimielisiä.

Sopimuksen puolesta äänestivät afrikkalaisten maiden tukena pääasiassa Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat. Suomi äänesti esitystä vastaan, kuten kaikki muutkin EU-maat. Länsimaat eivät kuitenkaan pysyneet yhtenäisenä rintamana: esimerkiksi Norja ja Islanti äänestivät tyhjää.

”Lopputulos on siltä osin pettymys, että Suomi ja lähes kaikki muut länsimaat asettuivat kansainvälisten veronkiertäjien ja -välttelijöiden, eivätkä globaalin etelän valtioiden puolelle. Tämä osoittaa konkreettisesti sen, mikä maailmassa on pielessä: länsimaat käyttävät kyseenalaisesti valta-asemaansa, eivätkä ole valmiita demokraattiseen päätöksentekoon, johon kaikilla mailla on yhtäläinen mahdollisuus osallistua”, sanoo Fingon kestävän talouden asiantuntija Outi Hakkarainen.

Tällä hetkellä kansainvälisestä veroyhteistyöstä päätetään OECD:n johdolla, joka on pääasiassa rikkaiden valtioiden foorumi. Sen jäseniä ovat esimerkiksi veroparatiiseina tunnetut Alankomaat ja Luxemburg – puolet afrikkalaisista valtioista eivät sen sijaan ole mukana OECD:n laajennetussa, veroja käsittelevässä ryhmässä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että länsimailla on merkittävästi enemmän valtaa kansainvälisissä verokysymyksissä kuin kehittyvillä mailla.

Kansainvälisissä veroneuvotteluissa sovitaan esimerkiksi veronkierron ja aggressiivisen verovälttelyn kaltaisista kysymyksistä. Kehittyvät maat kärsivät suhteessa eniten suuryritysten ja yksityishenkilöiden veronkierrosta: ne menettävät sen seurauksena vuosittain kymmeniä miljardeja dollareja verotuloja.

Hakkarainen nostaa esiin, että Venäjä ja Kiina äänestivät esityksen puolesta – samalla ne petaavat asemiaan globaalin etelän tukijoina länsimaita vastaan.

”Suomen pitää nyt tukea kaikin tavoin uuden verosopimuksen syntymistä ja myöhemmin länsimaiden sitoutumista sopimukseen. Kehittyvät maat tavoittelevat pitkällä aikavälillä etenkin veronkierron tehokasta tilkitsemistä: tavoitteena on verottaa asianmukaisesti maissa toimivia kansainvälisiä yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Nyt yritykset ohjaavat voittoja veroparatiiseihin ja maat, joissa nämä voitot syntyvät, eivät saa niille kuuluvia verotuloja. Myös Suomi ja muut länsimaat hyötyisivät kehittyvien maiden ajamista uudistuksista”, Hakkarainen toteaa.

Äänestystulos tarkoittaa, että YK:n jäsenmaista koottava työryhmä alkaa työstää YK:n alaista kansainvälisen veroyhteistyön sopimusta. Työryhmän esitystä käsitellään YK:n yleiskokouksessa ensi vuonna. Afrikan maiden esitystä koordinoineen Nigerian edustaja painotti äänestyksen jälkeen, että kaikki maat ovat tervetulleita valmistelemaan uutta sopimusta.

Sitaatteja toimitusten käyttöön Global Alliance for Tax Justice -verkostolta.

Global Alliance for Tax Justice -verkosto toimii kansainvälisellä tasolla oikeudenmukaisen verotuksen puolesta. Verkosto on kansainvälisesti arvostettu toimija.

Tax Justice Europen edustaja Tove Maria Ryding

”YK:n verosopimus olisi maailman ensimmäinen aidosti globaali kansainvälistä veroyhteistyötä koskeva sopimus ja antaisi kipeästi kaivattua sysäystä taistelulle kansainvälistä veronkiertoa vastaan. Nyt vaadimme hallituksia etenemään ja viimeistelemään uuden YK:n verosopimuksen kiireellisesti. Lisäksi kehotamme kaikkia OECD-maita lopettamaan sopimuksen edistämisen estämisen ja liittymään YK-prosessiin aidossa yhteistyön hengessä.”

”Vaikka Afrikka-ryhmä on osoittanut valtavaa johtajuutta, useat OECD-maat ovat yrittäneet aktiivisesti estää YK-prosessia. He eivät näin vain heikennä oikeudenmukaista ja tehokasta globaalia verojärjestelmää, vaan toimivat vastoin omien kansalaistensa etuja. He maksavat korkean hinnan, kun varakkaat yksityishenkilöt ja suuryritykset käyttävät kansainvälisiä porsaanreikiä veroja vältelläkseen. Kannustamme näitä maita korjaamaan virheensä ja liittymään YK:n prosessiin oikeudenmukaisen ja tehokkaan YK:n verosopimuksen kehittämiseksi.”

Tax Justice Network African toiminnanjohtaja Chenai Mukumba

”Kaikkien YK:n alaista verosopimusta kannattavien maiden on tärkeää tehdä yhdessä vahvasti töitä sen eteen, että globaalista veropolitiikasta saadaan aidosti demokraattista ja että pystymme tukkimaan niitä porsaanreikiä, joita kansainvälisessä verojärjestelmässä on. YK on keskeinen konteksti niin neutraalin luonteensa takia kuin siksi, että se on koti myös monille muille tärkeille kansainvälisille prosesseille, kuten kestävän kehityksen tavoitteille, sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiselle ja ilmastoneuvotteluille. Näiden kaikkien keskustelujen on tärkeää olla keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Kehittyvät maat ovat innoissaan ja sitoutuneita edistämään kansainvälistä veroyhteistyötä.”

Haastateltava:

Outi Hakkarainen
Kestävän talouden asiantuntija, Fingo
outi.hakkarainen@fingo.fi +358 50 317 6728

Taustatietoa:

  • OECD on avannut verokysymyksissä osallistumismahdollisuuksia myös järjestön ulkopuolisille maille. Tosiasia kuitenkin on, että kaksi kolmasosaa (34/46) maailman vähiten kehittyneistä maista (Least Developed Countries) ei ole OECD-yhteistyössä mukana, kuten ei myöskään ole puolet afrikkalaisista valtioista (27/54). 
  • Maailman valtiot menettävät joka vuosi satoja miljardeja dollareita veronkierron ja aggressiivisen verovälttelyn takia. Esimerkiksi Tax Justice Network on arvioinut, että maat menettävät 480 miljardia dollaria globaalin veronkierron takia. Niistä 311 miljardia dollaria menetetään monikansallisten yritysten maiden rajat ylittävän yritysveronkierron vuoksi ja 169 miljardia dollaria varakkaiden yksityishenkilöiden veronkierron takia. Samaan aikaan biljoonia dollareita on piilotettu veroparatiiseihin. Mittakaavaa kuvaa, että esimerkiksi maailman kehitysyhteistyövarat viime vuosina ovat olleen noin 200 miljardia euroa (lähde: OECD. https://www.oecd.org/dac/financing-sustainable-development/development-finance-standards/official-development-assistance.htm).
  • Alemman tulotason maat kärsivät enemmän globaalin veronkierron vaikutuksista. Vaikka suurin osa vuosittaisista verotappioista koituu korkeamman tulotason maille (433 miljardia dollaria), ovat veromenetysten vaikutukset kehittyvissä maissa vakavampia. Alemman tulotason maiden verotappiot (47 miljardia dollaria) ovat noin puolet niiden julkisen terveydenhuollon budjeteista.
  • Käytännössä kansainväliselle veroyhteistyölle haetaan samankaltaista YK:n alaista puitesopimusmenettelyä (Conference of the Parties, COP) kuten esimerkiksi ilmastokysymysten osalta nykyisin tehdään.  

Lisätietoja:

Fingon aikaisempi tiedote aiheesta

Helsingin Sanomissa julkaistu vieraskynä samasta aiheesta.

Financial Timesin artikkeli aiheesta.

Global Alliance for Tax Justice -verkoston ja Eurodad-järjestön Q&A englanniksi (pdf)