YK:ssa neuvotellaan paraikaa maiden välisen veroyhteistyön tulevaisuudesta. Pöydällä on ehdotus, joka parantaisi kehittyvien maiden neuvotteluasemaa merkittävästi ja voisi suitsia pitkällä aikavälillä kansainvälistä veronkiertoa.
Afrikkalaisista valtioista koostuva ryhmä on ehdottanut uuden kansainvälisen verosopimuksen laatimista YK:n alaisuuteen. Nykyisin kansainvälisestä veroyhteistyöstä sovitaan OECD:ssa, joka on pääasiassa rikkaiden valtioiden foorumi. Järjestössä on vain 38 jäsenmaata, ja sen päätöksentekoon osallistuvat esimerkiksi veroparatiiseina tunnetut Alankomaat ja Luxemburg.
Käytännön tasolla tämä tarkoittaa sitä, että länsimailla on merkittävästi enemmän valtaa kansainvälisissä verokysymyksissä kuin kehittyvillä mailla.
Suomi ja muut länsimaat ovat kuitenkin suhtautuneet kielteisesti siihen, että kansainvälisen veroyhteistyön periaatteista ja keskeisistä säännöistä sovittaisiin jatkossa YK:ssa. Niiden mielestä kansainvälisestä veroyhteistyöstä tulee edelleen sopia pääasiassa OECD:n johdolla, vaikka YK:ssa tehtävää yhteistyötä osittain vahvistettaisiin. Uudistuksen edistämisestä päätetään näinä päivinä.
”Nykyinen verojärjestelmä asettaa kehittyvät maat epäreiluun neuvotteluasemaan, vaikka ne kärsivät veronkierrosta eniten. Suomi on asettumassa historian väärälle puolelle. Suomen tulisi nyt ripeästi vaikuttaa siihen, että EU tukisi YK:n neuvotteluissa kehittyviä maita”, sanoo Fingon kestävän talouden asiantuntija Outi Hakkarainen.
”Kehittyvistä maista karkaa vuosittain verotuloja kymmeniä miljardeja dollareja veroparatiiseihin ja suuryrityksille. Nämä maat eivät kuitenkaan pääse tasa-arvoisesti mukaan päättämään verotuksen kansainvälisistä pelisäännöistä, joiden avulla esimerkiksi veronkiertoa voitaisiin nykyistä paremmin estää”, Hakkarainen avaa.
Outi Hakkarainen arvioi, että veroyhteistyön siirtämisellä YK:n alle olisi suuria vaikutuksia. Tällöin kehittyvillä mailla olisi ensinnäkin yhtä lailla neuvotteluvaltaa kuin länsimaillakin.
”Kehittyvien maiden tavoitteena on muun muassa asianmukaisesti verottaa maissaan toimivia kansainvälisiä yrityksiä ja siten saada julkisia tuloja. Tällöin kehittyvät maat olisivat esimerkiksi vähemmän riippuvaisia kehitysyhteistyöstä. Tämä on tavoite, joka todetaan selkeästi myös hallitusohjelmassa: kansainvälisellä vero-oikeudenmukaisuudella hallitus toteuttaisi ohjelmaansa. Kehittyvät maat tarvitsevat kipeästi verotuloja köyhyyden vähentämiseen, selviytyäkseen ruoka- ja ilmastokriisistä sekä esimerkiksi terveydenhuollon ja koulutuksen tarjoamiseen kansalaisilleen.”
”Tällä hetkellä suuryritykset ohjaavat voittojaan matalan verotuksen maihin. Tällöin maat, joissa voitot varsinaisesti syntyvät, eivät saa niille kuuluvia verotuloja. Järjestelmästä hyötyvät etenkin suuryritykset, jotka pyrkivät minimoimaan veronsa ja lobbaavat etujensa puolesta vahvasti teollisuusmaissa.”
Haastateltava:
Outi Hakkarainen
Kestävän talouden asiantuntija, Fingo
outi.hakkarainen@fingo.fi +358 50 317 6728
Fingo pystyy auttamaan YK:ssa paikan päällä olevien järjestöjen tavoittamisessa haastatteluja varten.
Taustatietoa:
- OECD on avannut verokysymyksissä osallistumismahdollisuuksia myös järjestön ulkopuolisille maille. Tosiasia kuitenkin on, että kaksi kolmasosaa (34/46) maailman vähiten kehittyneistä maista (Least Developed Countries) ei ole OECD-yhteistyössä mukana, kuten ei myöskään ole puolet afrikkalaisista valtioista (27/54).
- Maailman valtiot menettävät joka vuosi satoja miljardeja dollareita veronkierron ja aggressiivisen verovälttelyn takia. Esimerkiksi Tax Justice Network on arvioinut, että maat menettävät 480 miljardia dollaria globaalin veronkierron takia. Niistä 311 miljardia dollaria menetetään monikansallisten yritysten maiden rajat ylittävän yritysveronkierron vuoksi ja 169 miljardia dollaria varakkaiden yksityishenkilöiden veronkierron takia. Samaan aikaan biljoonia dollareita on piilotettu veroparatiiseihin.
- Alemman tulotason maat kärsivät enemmän globaalin veronkierron vaikutuksista. Vaikka suurin osa vuosittaisista verotappioista koituu korkeamman tulotason maille (433 miljardia dollaria), ovat veromenetysten vaikutukset kehittyvissä maissa vakavampia. Alemman tulotason maiden verotappiot (47 miljardia dollaria) ovat noin puolet niiden julkisen terveydenhuollon budjeteista.
- Käytännössä kansainväliselle veroyhteistyölle haetaan samankaltaista YK:n alaista puitesopimusmenettelyä (Conference of the Parties, COP) kuten esimerkiksi ilmastokysymysten osalta nykyisin tehdään.
Lisätietoja:
Helsingin Sanomissa julkaistu vieraskynä samasta aiheesta.
Financial Timesin artikkeli aiheesta.
Global Alliance for Tax Justice -verkoston ja Eurodad-järjestön Q&A englanniksi (pdf)