Caphasi Mugabi työskentelee Kirkon Ulkomaanavulla vanhempana ohjelma-asiantuntijana. Kuva: Kirkon Ulkomaanapu

Ugandalainen asiantuntija Caphas Mugabi: ”Kehitysyhteistyöllä on erittäin suuri vaikutus”

Caphas Mugabi on nähnyt, miten toivonsa menettäneet nuoret ovat saaneet elämänsä takaisin päästyään opiskelemaan. Tässä haastattelussa Kirkon Ulkomaanavussa työskentelevä Mugabi kertoo kehitysyhteistyön merkityksestä Ugandassa.

Kuka olet ja mitä teet?

Nimeni on Caphas Mugabi. Olen ugandalainen ja vanhempi ohjelma-asiantuntija Kirkon Ulkomaanavulla Ugandassa, nyt jo kahdeksan vuoden ajan. Taustani on opetusalalla. Olen kasvatustieteilijä. Minulla on maisteritutkinto kasvatus-, suunnittelu- ja hallintotieteistä. Olen saanut Kirkon Ulkomaanavulta mahdollisuuden työskennellä kaikista marginalisoituimpien yhteisöjen kanssa ja nähnyt niiden muuttuvan.

Kerro minulle yhteisöstä, jossa työskentelet tällä hetkellä.

Nakivale on yksi Ugandan vanhimmista pakolaisasutusalueista, ja se on kolmanneksi suurin. Se on ollut täällä pitkään ja juuri nyt se vastaanottaa uusia tulokkaita Kongon demokraattisesta tasavallasta. Tällä hetkellä meillä on käynnissä hätätila Nakivalessa.

Pitäisikö Suomen mielestäsi pitää kehitysyhteistyön rahoitus nykyisellä budjettitasolla?

Kyllä Suomen pitäisi säilyttää nykyinen rahoitustaso. Itse asiassa Suomen tulisi kolminkertaistaa nyt antamansa budjetti. Minulla on ollut onni työskennellä yhden Suomen kehitysyhteistyöllä rahoitetun hankkeen parissa, joka on keskittynyt Rwamwanjan nuorten ammattikoulutukseen. Olen nähnyt suomalaisen rahoituksen vaikutuksen. Olen nähnyt täysin tyhjän päällä olevien nuorten tulevan Kongon demokraattisesta tasavallasta, jossa he ovat menettäneet toivonsa, joka se on saatu takaisin tarjoamalla heille koulutusta. Olemme nähneet näiden nuorten ansaitsevan toimeentulonsa, saavan töitä, työllistävän muita ja muuttavan elämäänsä lähettämällä lapsensa ja sisaruksensa kouluun. Olen nähnyt monia menestystarinoita nuorista, jotka ovat muuttuneet huumeriippuvaisista tai alkoholisteista motivoituneiksi ammattilaisiksi, jotka elättävät itsensä.

Mikä on kehitysyhteistyön vaikutus yhteisöissä, joissa olet työskennellyt?

Kehitysyhteistyöllä on erittäin suuri vaikutus näissä yhteisöissä, joissa työskentelemme. Ensinnäkin haluan kertoa, että Ugandan nuorten työttömyysaste on 83 prosenttia. Kehitysyhteistyö on auttanut vähentämään tätä työttömyyttä ja luomaan työpaikkoja näille nuorille. Työttömyys on turvallisuusuhka, suuri turvallisuusuhka. On tärkeää, että ihmisillä on töitä: työtä tekevät ihmiset kehittävät yhteisöjä, joista he tulevat. He käyttävät rahaa yhteisön sisällä, mutta kun he työllistyvät, he myös oppivat toisiltaan. Jotkut näistä nuorista ovat rakentaneet vuokrataloja, joita ihmiset vuokraavat ja joissa he majoittuvat. Yhdet ovat aloittaneet modernisoimaan maataloutta, toiset ovat perustaneet autotalleja ja ravintoloita. Yhteisöt ovat siis kehittyneet.

Kun ajattelen kehityksen laajempaa vaikutusta, sanoisin, että se on myös alueellinen kysymys. Kysymys on molemminpuolisesta oppimisesta: Uganda oppii Kenialta, Kenia oppii Ruandalta ja Ruanda oppii Etelä-Sudanilta. Kehitysyhteistyö kaventaa maiden välisiä kuiluja.

Millainen vaikutus kehitysyhteistyöllä on siis sinun tai ympärilläsi olevien ihmisten elämään?

Kirkon Ulkomaanavun paikallisena asiantuntijana olen itse tietenkin saanut mahdollisuuden ansaita palkkaa, mutta olen myös oppinut paljon.

Kun ajattelen muita ihmisiä, olen nähnyt heidän muuttavan elämäänsä, kun he olivat jo menettäneet toivonsa. Olen nähnyt heidän oppivan uusia taitoja, alkavan työskentelemään ja auttavan perhettään.

Mitä tapahtuisi, jos tämä toiminta loppuisi?

Se olisi katastrofi. Suomi tunnetaan Ugandan kaltaisten kehittyvien maiden tukemisesta ja köyhimpien, kaikista marginalisoituimpien ihmisten tukemisesta, heidän oikeuksiensa toteuttamisessa. Jos kehitysyhteistyö loppuisi, se olisi painajainen Ugandassa.

Mikä on yhteytesi Suomeen ja millainen kuva sinulla on Suomesta?

Työskentelen suomalaisessa järjestössä, joten minulla on suorat siteet ja yhteys Suomeen. Minulla on Suomesta kuva maassa, jossa on huippuluokan koulutusta. Olen vakuuttunut, että Ugandan ja Suomen välillä on oppimista ja voisi olla enemmänkin oppimista.

Esimerkiksi Suomen pakolaispolitiikka on hyvin erilainen kuin Ugandassa. Tiedän siis, että suomalaiset tulevat ja omaksuvat linjauksia Ugandan pakolaispolitiikasta, mutta myös Uganda oppii Suomen laadukkaasta koulutusjärjestelmästä. Äsken Ugandan Education Policy Review Commission [koulutukseen keskittyvä komissio] vieraili Suomessa oppimassa parhaista käytänteistä ja siitä, miten voimme parantaa Ugandan koulutuksen laatua. Kuva, joka minulla Suomesta on, liittyy kehittyvien maiden jatkuvaan tukemiseen, mutta myös koulutuksen laadusta oppimiseen.

Suomi tunnetaan maana, joka tukee Ugandassa ihmisten yhtäläisiä oikeuksia. Erityisesti marginalisoitujen ryhmien, kuten naisten, nuorten ja vammaisten lasten oikeuksia. Suomi tukee tätä maata ja tämän tuen seurauksena olemme nähneet mittavia vaikutuksia.

Haluaisitko lisätä jotain?

Kyllä, haluan myös sanoa, että arvostamme todella Ugandassa jo syntynyttä vaikutusta Suomen kehitysyhteistyön ansiosta. Erityisesti Rwamwanjan pakolaisasutusalueella, mutta myös muilla alueilla, kuten Kyakan pakolaisasutusalue. Arvostan Suomea suuresti tästä tuesta.