Mitä on saatu aikaan?
Seuraavaksi esitetyt tulokset koskevat Lähetysseuran kehitysyhteistyön ohjelmaa neljän vuoden aikana vuosilta 2018–2021.
Kaikkiaan ohjelman kautta tavoitettiin vuosittain noin 200 000–250 000 suoraa hyödynsaajaa. Heissä korostuivat syrjittyihin ryhmiin kuuluvat ihmiset kuten naiset ja tytöt, vammaiset henkilöt, etniset vähemmistöt ja nuoret. Esimerkiksi Nepalissa työstä hyötyivät etenkin kastinsa takia syrjityt dalitit. Kehitysyhteistyöohjelman piirissä olleista hyödynsaajista 5,4 % oli vammaisia henkilöitä.
Lähetysseuran kehitysyhteistyön avulla 245 000 syrjityn mahdollisuudet oman elinkeinonsa, elämänsä ja oikeuksiensa kohentamiseksi paranivat. Lähetysseura onnistui erityisesti toimimalla alueilla, joissa kukaan muu ei toiminut eikä muu apu olisi välttämättä tavoittanut näitä syrjittyjä ihmisiä.
Ruokaturvan parissa tehtiin myös tärkeää työtä ja kaikkiaan tavoitettiin 73 000 kotitaloutta, joista lähes 60 %:lla oli ohjelmakauden lopussa yksi pysyvä ravinnonlähde enemmän. Uusia kestävää kehitystä edistäviä ja ilmastonmuutokseen vastaavia maatalouden tuotantomenetelmiä otettiin käyttöön odotettua enemmän. Kaikkiaan menetelmän otti käyttöön 27 500 kotitaloutta, mikä oli 275 % vuoden 2018 tasosta. Ohjelman avulla kaikkiaan 132 000 henkilön ruokaturva vahvistui. Naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden julkinen ja poliittinen osallistuminen sekä päätöksentekovalta vahvistuivat. Noin 50 000 naisen ja tytön tietoisuus omista oikeuksistaan syveni.
Mitä hyötyä tuloksista on ollut – niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä?
Lähetysseuran kehitysyhteistyö on tavoittanut kaikkein syrjityimpiä ihmisryhmiä, joita muu apu ei olisi luultavasti tavoittanut. Työllä on vahvistettu perusihmisisoikeuksia, kuten oikeutta riittävään ravintoon. Kehitysyhteistyö on tuonut toivoa kaikkein köyhimpien ja syrjityimpien elämään ja parantanut heidän elämän laatuaan sekä tietoisuutta omista oikeuksistaan.
Mitä jos tätä tulosta ei olisi saatu aikaan?
Sadat tuhannet ihmiset olisivat jääneet ilman tukea. Heidän ruokaturvansa olisi heikommalla tolalla, he pystyisivät heikommin vastaamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja syrjityt ryhmät kuten naiset ja tytöt olisivat vähemmän tietoisia omista oikeuksistaan.
Miksi tämä asia on merkittävä myös Suomen näkökulmasta?
Suomi puolustaa maailmalla kaikkein heikoimpien asemaa kehitysyhteistyöllä. Lähetysseuran kehitysyhteistyö tavoittaa syrjittyjä ryhmiä, joita muu apu ei herkästi tavoita. Suomi on edistänyt etenkin tyttöjen ja naisten oikeuksia, ja se on ollut myös Lähetysseuran työn keskiössä. Olemme jakaneet osaamistamme myös muun muassa koulutuksessa ja vammaiskysymyksissä. Suomalaiset kansalaisjärjestöt kuten Lähetysseura ovat tehneet työtä tiiviissä yhteistyössä muiden järjestöjen ja valtioiden kanssa, mikä vahvistaa Suomen maakuvaa luotettavana kumppanina ja toimijana.
Kysymyksiin on vastannut Suomen Lähetysseuran Mimosa Hedberg.