Kuvituskuva Amazon-joesta. Kuva: mantaphoto / iStock

Yli 24 000 perhettä sai omistus- tai hallintaoikeuden maihinsa tai muuta toimeentulon parannusta

Siemenpuu rahoitti 63 hanketta ohjelmakaudella 2018–2021.

Mitä on saatu aikaan?

Ohjelmakaudella 2018–2021 päättyi yhteensä 63 Siemenpuun rahoittamaa hanketta. Hankkeissa:
–  yli 24 000 perhettä (yli 120 000 matalan tulotason ihmistä) sai omistus- tai hallintaoikeuden maihinsa tai muuta toimeentulon parannusta
–  lähes 150 000 ihmistä sai tietoa kestävistä elinkeinoista ja niihin liittyvistä oikeuksista suoraan ja yli 10 miljoonaa ihmistä tiedotusvälineitten kautta
–  yli 300 kotitaloutta sekä 15 000 ihmistä hyödyttävät koulut ja terveysklinikat sähköistettiin uusiutuvalla energialla
–  yli 1,3 miljoonaa hehtaaria uusia metsäalueita lisättiin suojelun ja kestävän käytön piiriin
–  hanketoiminnoilla tuettiin yli 680 alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöä luonnonvarojen yhteisöllisessä suojelussa, hallinnassa ja kestävässä käytössä
–  kansalaisyhteiskunnan toimijat tekivät 109 alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen oikeuksiin liittyvää poliittista aloitetta
–  tehtiin yhteistyötä yli 320 järjestön tai muun kansalaisyhteiskunnan toimijan kanssa Brasiliassa, Indonesiassa, Intiassa, Keniassa, Liberiassa, Malissa, Mosambikissa, Myanmarissa ja Nepalissa

Siemenpuu tukee kohdemaiden paikallisten kansalaistoimijoiden suunnittelemia ja toteuttamia hankkeita, joten niiden omistajuus on vahvasti paikallistasolla, erityisesti marginalisoitujen yhteisöjen ja ihmisten, kuten naisten ja alkuperäiskansojen, parissa.

Mitä hyötyä tuloksista on ollut – niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä?

Keniassa, Myanmarissa ja Nepalissa Siemenpuun tuki on lisännyt kansallista keskustelua alkuperäiskansojen biokulttuurisista oikeuksista ja heidän roolistaan elonkirjon suojelussa. Pienviljelijänaisten asemaa ja ruokaomavaraisuutta on parannettu Mosambikissa yhteistyössä paikallisten ja kansallisten viljelijäjärjestöjen kanssa. Järjestöt ovat kyenneet vaikuttamaan kansalliseen energiapolitiikkaan Myanmarissa ja Nepalissa. Malissa ja Nepalissa on sähköistetty syrjäisiä kyliä, tuettu elinkeinoja ja vähennetty metsäkatoa. Brasiliassa on perustettu laajoja Amazonian keräilijöiden hallinnoimia keräilysuojelualueita. Indonesiassa ja Liberiassa kumppaneiden pitkäaikainen vaikuttamistyö on johtanut edistyksellisen yhteisömetsälain hyväksymiseen – nyt Siemenpuun tuella vahvistetaan paikallisyhteisöjen oikeuksia ja osaamista metsien kestävässä hallinnassa.

Mitä jos tuloksia ei olisi saatu aikaan?

Alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöjen edellytykset puolustaa elinalueisiinsa, toimeentuloonsa ja kulttuuriinsa liittyviä oikeuksia olisivat olleet merkittävästi heikommat. Tämä olisi vähentänyt yhteisöjen edellytyksiä jatkaa omaehtoista elämäänsä omilla alueillaan ja lisännyt edelleen muuttopainetta sekä maiden sisällä että näiden maiden ulkopuolelle.

Esimerkkeinä: Ilman virallista keräilysuojelualueen statusta 1,3 miljoonaa hehtaaria Brasilian Amazonian metsäalueita olisi voinut joutua karjankasvattajien raivaamiksi presidentti Bolsonaron kannustamana. Intiassa yli 20 000 syrjittyä adivasi-perhettä, jotka saivat rekisteröityä maapalstansa ja yhteisölliset metsäalueensa, olisivat entistä ahtaammalla Intian teollisuus- ja kaivannaisintressien edessä. Malissa 15 000 ihmistä (erityisesti naista) olisi jäänyt vaille lääkkeitä ja kuumaa vettä äitiys- ja terveysklinikoilla. Kansalaisyhteiskunnan ja yli 300 paikallisjärjestön toimintaedellytykset yhdeksässä maassa olisivat heikommat ilman 63 Siemenpuun tukemaa hanketta.

Miksi tämä asia on merkittävä myös Suomen näkökulmasta?

On parempi parantaa ihmisten edellytyksiä elää tyydyttävää elämää demokraattisesti, kestävästi ja vähäpäästöisesti heidän omilla kotiseuduillaan kuin paikkailla köyhyyden, juurettomuuden ja slummiutumisen sekä niiden luomasta maaperästä kumpuavan osattomuuden ja radikalisoitumisen globaaleja seurauksia.

Ilmastoon ja elonkirjoon (luonnon monimuotoisuus) liittyvät haasteet ja toimet ovat keskeisessä roolissa Siemenpuun tukemissa hankkeissa. Tukemme avulla kansalaisyhteiskunnan toimijat ja paikallisyhteisöt ovat kyenneet ratkomaan ja kehittämään vaihtoehtoja Suomeakin koskeviin globaaleihin kriiseihin. Kriisejä on mahdotonta ratkoa ilman paikallisia, moniäänisiä ja vapaasti toimivia kansalaisyhteiskuntia.

Kysymyksiin vastasi Siemenpuun Timo Kuronen.