Laillisesti sitovan sopimuksen ulkopuolelle jättäytynyt Yhdysvallat on lisännyt päästöjään. Kuvassa ilmanlaatua Los Angelesissa. Kuva: Laillisesti sitovan sopimuksen ulkopuolelle jättäytynyt Yhdysvallat on lisännyt päästöjään. Kuvassa ilmanlaatua Los Angelesissa.

Kuinka käy Kioton?

Kioton sopimuksesta tulisi pitää kiinni, koska se on ainoa laatuaan — ja se on toiminut päästöjen vähentämisessä.

Teksti: Leena Honkasalo

Kansainvälinen ilmastokokous Etelä-Afrikan Durbanissa kokoaa jälleen saman neuvottelupöydän ääreen niin teollisuusmaat kuin kehitysmaatkin. Kyseessä on YK:n ilmastosopimuksen 17. osapuolikokous, johon osallistuvat lähes kaikki maailman maat ja joka pyörähtää käyntiin 28.11.2011. Durbanissa pöydällä on monia polttavia kysymyksiä, joista tärkein ja kiperin on Kioton sopimuksen jatko.
Kioton sopimus on ainoa kansainvälinen, sitova ilmastosopimus, joka velvoittaa teollisuusmaita päästöleikkauksiin. Sen ensimmäinen kausi kuitenkin päättyy ensi vuoden lopussa, eikä jatkosta ole vielä sovittu. Aika käy vähiin. Jollei sopua saada Durbanissa syntymään, vuonna 2013 vastaavaa sopimusta ei ole voimassa.
***
Kiistakysymyksiä ovat toisaalta Yhdysvaltain ja toisaalta kehitysmaiden asema. Yhdysvallat ei ratifioinut Kioton sopimusta, mikä on heikentänyt sopimuksen uskottavuutta ja vaikuttavuutta. Kehitysmailta taas ei ole vaadittu sitovia vähennyksiä, koska ne eivät kanna historiallista vastuuta ilmastonmuutoksesta kuten teollisuusmaat ja niiden henkeä kohti lasketut päästöt ovat yhä vaatimattomat.
Nousevat taloudet kuitenkin vastaavat yhä suuremmasta osasta maailman kasvihuonepäästöjä, joten teollisuusmaat vaativat niitä osallistumaan ilmastotalkoisiin.
Euroopan unioni puhuu Durbanissa yhdellä äänellä, joten Suomi vaikuttaa neuvotteluihin lähinnä EU-blokin sisältä käsin. EU:n ympäristöministerit päättivät EU:n yhteisen Durban-kannan Luxemburgissa 10. lokakuuta. EU tavoittelee konkreettisia päätöksiä: vahvaa tiekarttaa ja aikataulua kansainväliselle, kattavalle ja laillisesti sitovalle ilmastosopimukselle. EU katsoo, että sopimuksen tavoitteena on oltava riittävät päästövähennykset ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi kahteen asteeseen vuoteen 2050 mennessä.
Ympäristöministerit kuitenkin linjasivat, että EU hyväksyy Kiotolle jatkokauden vain sillä ehdolla, että kaikki maat sitoutuvat tavoittelemaan kansainvälistä ilmastosopimusta. EU:n ilmastoasioista vastaava komissaari Connie Hedegaardin mukaan EU vastaa vain 11 prosentista maailman hiilipäästöjä, ja sopimus on kuollut jo syntyessään, mikäli loppuja 89 prosenttia ei saada mukaan. Erityisen tärkeää on, että suuret saastuttajat Yhdysvallat, Kiina ja Intia ratifioivat sopimuksen.
***
Miksi Kioton sopimuksesta tulee pitää kiinni? Pääsyy on se, että sopimus on ainoa laatuaan: toista sitovaa kansainvälistä ilmastosopimusta ei ole. On hyvin epätodennäköistä, että maat vähentävät päästöjään vapaaehtoisesti ja oma-aloitteisesti, jos niitä ei siihen velvoiteta.
Toiseksi: Kioton sopimus on kantanut hedelmää. Sen solmineiden maiden päästöt ovat vähentyneet, kun taas sopimuksen ulkopuolelle jättäytynyt Yhdysvallat on lisännyt päästöjään. Sopimus on poikinut kansallisia päästövähennyslakeja. EU on näyttänyt esimerkkiä ja sitoutunut vähentämään päästöjään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Kioton sopimus on tehokkaaksi todettu ja oikeudenmukainen.
Ja kolmanneksi: ilmastonmuutos on globaali haaste, johon maailman valtioiden tulee vastata yhdessä. Jos Kioton sopimuksen jatkokausi kaatuu Durbanissa, taistelu ilmastonmuutosta vastaan kokee kovan kolauksen, josta se ei kenties koskaan tokene. Päästöjen vähentäminen on teknisesti mahdollista. Kaikki on kiinni poliittisesta tahdosta.

Kepan Durban-kokoussivu