Tarkoituksena on kannustaa valtioita tiukkaan loppukiriin vuosituhattavoitteissa ennen niiden määrävuotta 2015. Lisäksi New Yorkista haetaan potkua uuden globaalin kehitysohjelman luomiselle, jolla yhdistettäisiin entistä johdonmukaisemmin köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen sekä kestävän kehityksen tavoitteet yhdeksi agendaksi.
YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on pohjustanut keskusteluja raportissaan, jossa hän peräänkuuluttaa jäsenmailta konkreettisia tekoja vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi nyt jäljellä olevina alle tuhantena päivänä. Ripeitä toimia tarvitaankin, kun lukee YK:n tämänvuotista vuosituhattavoitteiden seurantaraporttia.
Edistystä on saavutettu erityisesti äärimmäisen köyhyyden vähentämisen, puhtaan veden saatavuuden, koulutuksen ja terveyden saralla. Osa vuosituhattavoitteista laahaa kuitenkin pahasti perässä. Erityisen heikolle huomiolle ovat jääneet ympäristötavoitteiden toteuttaminen ja globaalia kumppanuutta peräänkuuluttanut kahdeksas vuosituhattavoite.
Kehitys on ollut myös hyvin epätasaista, sillä eriarvoisuus on lisääntynyt niin maiden välillä kuin niiden sisälläkin. Varsinkin Saharan eteläpuolinen Afrikka on tavoitteista jäljessä eikä yksikään hauras valtio ole saavuttanut ainoatakaan vuosituhattavoitetta.
***
Suomi pohtiikin, voisiko se keskittää lisää kehitysyhteistyövaroja kaikkein hauraimpiin ja heikoimpiin valtioihin ja eniten jäljessä olevien vuosituhattavoitteiden toteuttamiseksi. Ongelmana vain on se, mistä nämä varat otetaan kehitysyhteistyöbudjetin kärsiessä jäädytyksistä ja leikkauksista. Pelastusta tilanteeseen eivät tuo edes päästöoikeuksien huutokauppatulot, jotka on tästä vuodesta lähtien päätetty ohjata kehitys- ja ilmastorahoitukseen. Ne eivät nimittäin edes kokonaisuudessaan riitä Suomen tämänhetkisen ilmastorahoituslaskun maksamiseen, puhumattakaan tarpeista, joita alati kiihtyvät päästömme aiheuttavat.
Useaan kertaan vahvistettu sitoumuksemme ohjata pienen pieni osuus, 0,7 prosenttia bruttokansantulostamme, köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen näyttääkin ennen määrävuotta saavuttamattomalta. Tämä on osa kahdeksatta globaalin kumppanuuden vuosituhattavoitetta ja yksi tärkeimmistä Suomen antamista vuosituhatlupauksista.
Itse asiassa muut seitsemän vuosituhattavoitteita on suunnattu kehitysmaille ja ainoastaan tämä kahdeksas vuosituhattavoite velvoittaa suoraan Suomea ja kaltaisiamme teollisuusmaita toimimaan maailman köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseksi. Siinä olemme luvanneet kehitysrahoituksen lisäksi muun muassa kehittää oikeudenmukaista ja sääntöperustaista kansainvälistä kauppa- ja rahoitusjärjestelmää.
***
Globaalia kumppanuutta peräänkuuluttava vuosituhattavoite on kuitenkin muotoiltu väljäksi eikä seurannalle ole asetettu selkeitä mittareita. Tunnetuimpana etenemisen mittapuuna on käytetty nimenomaan kehitysyhteistyövarojen määrää. Kauppa- ja rahoitusjärjestelmän oikeudenmukaisuudesta puhutaan EU:ssa lähinnä ”Aid for Trade:nä” eli kehitystä tukevana kauppana pikemminkin kuin kansainvälisen kaupan tai rahoitusjärjestelmän rakenteiden aitona muuttamisena. Tämä olisi kuitenkin keskeistä köyhyyden ja eriarvoisuuden syihin puuttumiseksi.
Vaikuttaa siltä, ettei EU eikä myöskään Suomi ole onnistunut tekemään selkeää ja konkreettista itsearviota kahdeksannesta vuosituhattavoitteesta. Tällaiselle olisi korkea aika, jos haluamme rakentaa luottamusta ja osoittaa, että olemme valmiita kantamaan vastuumme ja meille kuuluvan osuuden uuden globaalin kehitysohjelman toteuttamisesta. Tärkeimpänä takeena tähän on aito valmius arvioida kriittisesti omia toimiamme ja tarvittaessa muuttaa kurssia.
Suomi on juuri saanut erinomaisen tilaisuuden rakentaa seuraavan sukupolven kehitysohjelma vahvalle pohjalle, kun suurlähettiläs Pertti Majanen on nimitetty YK:n kestävän kehityksen rahoituskomitean rinnakkaispuheenjohtajaksi.
Nämä tilaisuudet on nyt käytettävä viisaasti, sillä ilman aitoa globaalia kumppanuutta ja rikkaiden maiden vastuunkantoa on vuosituhattavoitteita ja kestävän kehityksen toteutumista mahdotonta saavuttaa.
Kirjoittajat ovat Kepan kehityspoliittinen asiantuntija ja Kepan vaikuttamistyön avustaja.