Kansainvälisellä tasolla ilmastoneuvottelut junnaavat paikoillaan, ja hallitukset ovat nihkeitä sopimaan sitovia päästövähennystavoitteita. Epätoivoon ei kuitenkaan kannata vaipua, sillä myös omilla arjen valinnoilla ja lähiympäristössään voi torjua ilmastonmuutosta.
”Eurovaalien alla on hyvä muistaa, että esimerkiksi äänestäminen on todella tärkeä ilmastovalinta”, toteaa Malva Green Luonto-Liitosta.
Green koordinoi Ilmastoasenne-kampanjaa, joka on mukana Maailma kylässä -festivaalilla ympäristöjärjestöjen isännöimässä Ilmastoteltassa. Ilmasto näkyy ja kuuluu tänä vuonna myös monissa paneelikeskusteluissa ja asiantuntijapuheenvuoroissa, sillä se on koko festivaalin pääteema.
Lupaus paremman ilmaston puolesta
Äänestämisestä astetta kouriintuntuvampaan ilmastotekoon voi ryhtyä esimerkiksi vaihtamalla sähkösopimuksensa ekosähköön.
”Vaihto onnistuu kohtalaisen pienellä vaivalla, mutta vaikutus oman hiilijalanjäljen kokoon on suuri”, Malva Green toteaa. ”Samalla antaa energiantuottajille selkeän viestin kysynnästä: kuluttajat haluavat yhä enemmän uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä.”
Ilmastoasenne-kampajan verkkosivuilla ihmiset ovat voineet viime syksystä lähtien tehdä omia ilmastolupauksiaan: ekosähköön siirtymisen ohella yksi suosituimmista lupaustyypeistä on koskenut yksityisautoilun vähentämistä ja julkisten kulkuvälineiden suosimista.
Myös monet julkisuuden henkilöt ovat antaneet oman lupauksensa: esimerkiksi presidentti Tarja Halonen lupasi kampanjan käynnistyessä, ettei kotisaunaa pidetä enää turhaan päällä, ja ulkoministeri Erkki Tuomioja puolestaan sanoo olevansa valmis maksamaan kaikki lisäverot, joita tarvitaan kestävän kehityksen saavuttamiseksi.
Halonen ja Tuomioja ovat esimerkkejä siitä, että sitoutuminen ilmastotoimiin voi tapahtua eri mittakaavassa: tärkeintä on Malva Greenin mukaan herätä huomaamaan se, että asioihin voi – ja pitää – vaikuttaa.
”Varsinaisesta ilmastohiljaisuudesta ei kai voi puhua, mutta viime vuosina ilmastonmuutos on jäänyt julkisessa keskustelussa talouskysymysten varjoon, vaikka maailman päästömäärät lisääntyvät koko ajan.”
Katse kuntatasolle
Jos oman elämän valinnat eivät tunnu riittävän järeiltä toimilta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kehottaa Green kääntämään katseen kuntatason päättäjiin. Vaikka ilmastopolitiikasta puhutaan paljon nimenomaan kansallisen, EU:n tai YK:n tason kysymyksenä, ovat kunnat avainasemassa Suomen päästöjen leikkauksessa.
”Kunnat voivat vaikuttaa päästöjen vähentämiseen esimerkiksi hankinnoilla, kaavoituksella ja energiantuotannolla”, Green toteaa.
Tällä hetkellä Suomen kunnat voidaan jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan ilmastotoimien suhteen. Edelläkävijöinä ovat niin sanotut HINKU-kunnat eli hiilineutraalit kunnat. Tänä vuonna Suomen ympäristökeskus SYKE on palkinnut kuukauden HINKU-tekoina esimerkiksi Iin kunnan viiden täyssähköauton hankinnan sekä Rauman jäähallin led-valaistuksen.
Toiseen ryhmään kuuluu esimerkiksi Helsinki: näillä kunnilla on ilmastostrategia olemassa, mutta päästövähennystavoitteet eivät ole vielä riittävän kunnianhimoisia. Viimeisessä ryhmässä ovat kunnat, joissa ei välttämättä ole vielä lainkaan ilmastostrategiaa tai se on tavoitteiltaan vaatimaton.
Ilmastoasenne-kampanjan kautta on tehty useille useille kunnille kuntalaisaloitteita ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Osa aloitteista on jo päätynyt kuntaelimien käsittelyyn.
”Esimerkiksi Vaasan kaupunki on ollut yhteydessä ja kiitellyt aloitteesta, joka aiotaan ottaa mukaan kaupungin oman ilmastostrategian laadintaan”, Green kertoo.
Maailma kylässä -festivaali järjestetään 24.-25.5 Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla. Ilmastoteltassa ovat mukana Greenpeace, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, EKOenergia, Suomen luonnonsuojeluliitto ja 350 Suomi. Teltan tarkka ohjelma julkaistaan 16.5.
Ilmastoteltta Facebookissa
maailmakylassa.fi/ilmastoteltta
Ilmastoasenne.fi