Poliitikkopaneeli: Veronkierto kuriin, mutta kuka aloittaa?

Poliitikkojen paneeli on huojentunut. Finnwatchin tutkija Matti Ylönen on juuri esitellyt alustavia tuloksia järjestön pian julkaistavasta tutkimuksesta, jonka mukaan suomalainen kaivosjätti Outotec ei näytä harrastavan aggressiivista verosuunnittelua. Tämä osoittaa Ylösen mukaan vääräksi yleisen väittämän, että globaaleilla markkinoilla veroparatiisitoimintaa ei voi välttää.Veroparatiisien vastustaminen on sopuisa aihe. Kansalaisjärjestöjen seminaarissa 9. lokakuuta neljän hallitus- ja oppositiopuolueen edustajat ovat yhtä mieltä siitä, että veronkierto on saatava kuriin, koska siitä kärsivät kaikki maat ja niiden ihmiset.Outotecin kaltaiset hyvät uutiset ovat olleet vähissä, ja veronkierrosta onkin puhuttu julkisuudessa paljon.”Perussuomalaisten kanta veroparatiiseihin on selkeä”, sanoo kansanedustaja Kaj Turunen. ”Euroopassa eikä koko globaalissa maailmassa tarvita vapaamatkustajia.””On ollut ilahduttavaa huomata, että tätä asiaa on käsitelty enemmän mediassa viime vuosina”, säestää vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson.Myös Miapetra Kumpula-Natri (sd) sanoo olevansa iloisesti yllättynyt siitä, että veroparatiiseista keskustellaan enemmän kuin koskaan: Hän ei olisi vielä vuosi sitten uskonut, että G20-ryhmä ottaisi voimakkaan kannan veroparatiiseja vastaan. Myös EU on ottamassa askeleita eteenpäin, kun vielä kaksi vuotta sitten Suomessakin toisteltiin, että tuota vanhaa juttua nyt on aina turhaan yritetty.Siis Suomeako muutetaan? Vai maailmaa?Paneelin vetäjä, toimittaja Tuuli Hongisto kertoo, että Suomen hallitusohjelmassa linjataan Suomen edistävän maakohtaisten tilinpäätöstietojen julkaisemista. Onko Suomi toiminut asiassa riittävän ponnekkaasti, Hongisto kysyy.Kumpula-Natrin mukaan Suomi on ajanut asiaa ”melko ponnekkaasti”: on oltu mukana tekemässä EU-tason direktiiviä, ja paraikaa työ- ja elinkeinoministeriössä on työryhmä, joka valmistelee Suomen kirjanpitolakiin sen vaatimia muutoksia. Hänestä valtionyhtiöiden ohjauksessa tulisi varmistaa, että ohjeistukset sisältävät tiukan suhtautumisen veroparatiiseihin.Aila Paloniemen mukaan omistajaohjauksessa ja harmaan talouden työryhmässä tulisi nostaa esille myös globaali näkökulma.Suurin ero poliitikkojen välillä syntyykin siitä, missä määrin Suomen tulee olla edelläkävijä.Kaj Turunen sanoo, että veroparatiiseihin pätee samaa kuin transaktioveroon: vain globaalit ratkaisut auttavat. EU-tason ratkaisu on Turusen mukaan askel oikeaan suuntaan, mutta riittämätön, puhumattakaan siitä että Suomi alkaisi toimia yksin.”Siinä me ammumme vain omaan jalkaamme ja menetämme oman kilpailukykymme”, Turunen sanoo.Toisessa ääripäässä istuu Li Andersson.”Globaalitkin ratkaisut syntyvät sitä kautta, että yksittäiset valtiot tarttuvat toimeen ja aloittavat omalta kotikentältään. Paljon puhutaan siitä, että kehitysmaissa pitäisi tehdä sitä ja tätä. Ei missään nimessä voi vähätellä sitä vastuuta, mikä Suomella on”, Andersson sanoo. ”Vaikuttaa siltä, että Suomella olisi hyvä tilaisuus voimakkaasti edistää näitä ratkaisuja EU-tasolla.”Kumpula-Natri taas sanoo suhtautuvansa kysymykseen ”kuin demari”: pitää olla mukana, muttei sillä tavalla, että suomalaisyritykset yksin tekevät ratkaisuja, jotka vaarantavat kilpailukyvyn. Käytännössä tämä vaikuttaa tarkoittavan, että maakohtainen kirjanpito sai kansanedustajan kannatuksen, mutta radikaalimman hankekohtaisen kirjanpidon kohdalla hän ymmärtää yritysten huolta hallinnollisesta taakasta ja kilpailusta.Paloniemi pitää EU-tasolla tehtävää edistystä hyvänä, mutta peräänkuuluttaa myös vauhtia globaaliin päätäntään, jota Suomi voisi edistää ponnekkaammin esimerkiksi YK:ssa ja Maailmanpankissa.Suurimpana ongelmana Paloniemi pitää kehitysmaiden verohallintojen riittämätöntä kapasiteettia ja resursseja puuttua ylikansallisten yhtiöiden tekemään väärinkäyttöön. Näiden maiden verojärjestelmiä ja hyvää hallintoa tulisi Paloniemestä parantaa.”Pääkysymys on, miten kehitysmaille voisi jäädä luonnonvaroistaan verotettavaa tuloa”, Paloniemi sanoo.”Ainahan se olisi kiva, että kumppani muuttuisi”Paneelin päätteeksi puheenvuoron pyytää Kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri Miia Toikka. Toikka sanoo, että kun puhutaan Suomen mahdollisuuksista toimia köyhyyden vähentämiseksi, päädytään helposti siihen, että ongelmat ovat pitkälti kehitysmaissa itsessään.Sitä ei Toikan mukaan voi kiistää. Mutta hän vertaa tilannetta parisuhteeseen.”Aina olisi kivempi tietenkin, että se toinen osapuoli muuttuisi, mutta tosiasia kuitenkin on, että me voimme muuttaa vain itseämme”, Toikka sanoo.”Myös tässä asiassa on kyse kahden kaupasta. Se, millaisilla kriteereillä suomalaiset ja eurooppalaiset yritykset toimivat kehitysmaissa, vaikuttaa myös siihen, miten kehitysmaiden hallinnot toimivat. Siihen pitäisi kiinnittää huomiota, ja se on se osuus, minkä me voimme hoitaa.”Järjestöjen seminaari avasi monen järjestön yhteisen veroparatiisimatkat-kampanjan, joka pureutuu verovälttelyyn. Katso lisää: www.veroparatiisimatkat.fi