Tiesitkö, että monessa Afrikan mantereen valtiossa talouskasvu on vuosittain jopa 4–7 prosentin luokkaa? Luku summaa tärkeän pointin: kansainvälisen talouden painopiste siirtyy tulevaisuudessa kohti globaalin etelän valtioita.
Suomen talouden näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuuden markkinat ja muut yhteistyön mahdollisuudet sijaitsevat globaalissa etelässä. Käytännössä tämä merkitsee, että Suomen on järkevä rakentaa pitkäjänteisiä suhteita globaalin etelän valtioiden kanssa.
Kehityspolitiikka on yksi tärkeä työkalu kumppanuuksien rakentamiseen yhteiskunnan eri alojen kanssa globaalissa etelässä.
Pitkäjänteiset ja tasavertaiset kumppanuudet luovat edellytyksiä kauppasuhteiden kehittämiselle. Suhteita matalan kulutustason maiden kanssa kannattaa siis jatkuvasti kehittää. Erityisesti ei kannata hylätä pitkäaikaisia kumppanuuksia ja luoda mielikuvaa poukkoilevuudesta.
Vietnam on esimerkki maasta, jonka kanssa Suomi teki pitkään kehitysyhteistyötä, mutta nyt suhteissa ollaan siirtymässä tavallisiin kauppasuhteisiin. Vietnam on tätä nykyä Suomen suurin kauppakumppani Kaakkois-Aasiassa – tosin kauppakumppanuuden lisäksi autoritäärisessä maassa on edelleen tarvetta demokratia- ja ihmisoikeustyölle.
Pitkäjänteinen kehityspolitiikka on siis pitkällä aikavälillä myös Suomen taloudellisen edun mukaista. Siksi muistutamme hallitusta: muistattehan kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhantyön merkityksen kehysriihessä.
Hallituksen ei tule kehysriihessä tehdä lisäleikkauksia kehitysyhteistyöhön, rauhantyöhön tai humanitaariseen apuun. Suomi on jo päättänyt leikata vaalikauden aikana kehitysrahoituksesta miljardin.