Kehitysyhteistyöstä päätettiin leikata hallituksen kehysriihessä – kolmannen kerran tällä hallituskaudella. Edellisten leikkausten myötä määrärahat ovat kutistuneet jo viidenneksen vaalikauden alusta[1]. Nyt päätetty lisäleikkaus on nettona 30 miljoonaa euroa vuosittain eli 120 miljoonaa kehyskaudella. Humanitaariseen apuun lisätään 20 milj. euroa, mutta muusta kehitysyhteistyöstä leikataan 50 miljoonaa euroa.
Kehysriihen päätökset merkitsevät vaikeassa asemassa olevien ahdingon syvenemistä, Suomen vetäytymistä jo tekemistään sitoumuksista ja tuen vähentämistä monenkeskiselle, sääntöperustaiselle järjestelmälle. Leikkauksilla on vaikutuksia myös Suomen taloussuhteille.
”Kehitysyhteistyö edellyttää pitkäjänteisyyttä. Tavoiteltuja laajoja kehitysvaikutuksia saavutetaan vain sitoutuneella yhteistyöllä pitkäaikaisten kumppanien kanssa. Sen takia olemassa olevien sitoumusten ja ohjelmien purkaminen kesken kaiken on haitallista”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
Nalbantoglun mukaan leikkausten myötä hallituksen on vaikeaa toteuttaa itselleen määrittelemiä tehtäviä. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteot ovat valmistuneet vasta noin puoli vuotta sitten. Niiden perusteet koskevat muun muassa kansainvälisistä sopimuksista kiinni pitämistä sekä kestävää kehitystä.
Utp-selonteon mukaan Suomi on sitoutunut kestävän kehityksen toimeenpanoon ja olemaan pitkäjänteinen ja luotettava kumppani kehittyville maille. Näiden päämäärien toteutuminen vaarantuu jatkuvien leikkausten seurauksena.
”Suomi on tehnyt piirustukset talolle ja aloittanut rakentamisen heittämällä työkalut suonsilmään”, Nalbantoglu vertaa.
Orpon hallitus on painottanut, että sääntöperustaisuus on pienen maan etu. Kehitysyhteistyö on sääntöperusteisuuden toteuttamista käytännössä, koska kehitysyhteistyöllä edistetään kansainvälisiä sitoumuksia ihmisoikeuksista, rauhasta ja demokratiasta.
”Emme voi kuitenkaan noukkia rusinoita pullasta eli noudattaa sääntöperustaisuutta vain silloin, kun se on Suomen etu. Tällainen poukkoilu ja kansainvälisten sääntöjen noudattamisen kiertäminen nakertavat myös Suomen uskottavuutta kansainvälisenä kumppanina”, sanoo Fingon vaikuttamistyön asiantuntija Anna Hyvärinen.
Vaihtoehtoja leikkauksille
Leikkauksista olisi voitu pidättäytyä. Tässä kontekstissa myös kaikkein varakkaimpia kansalaisia koskevat veronkevennykset olisi voitu jättää tekemättä. Noin 1,1 miljardin veroalennuksia, jotka suurelta osin kohdentuvat suurituloisille, perustellaan ”kasvutoimilla”, vaikkei tästä ole tutkijoiden mukaan[2] takeita.
Lähes puolet kehitysyhteistyörahoituksesta on muuta kuin perinteisesti kehitysyhteistyöksi miellettyä – esimerkiksi Ukrainasta tulevien pakolaisten tukemista. Loput puolet on varsinaista kehitysyhteistyötä, josta hallitus on leikkaamassa.
”Varsinaisesta kehitysyhteistyöstä on jo leikattu rahoitusosuudet, joihin ei liity selkeää sopimusta tai sitoumusta. En ymmärrä, miten hallitus päätyi siihen, että ’nyt on kehitysyhteistyön vuoro – taas’”, Nalbantoglu ihmettelee.
Leikkaukset heikentävät Suomen mahdollisuuksia olla läsnä kehittyvissä maissa, ja luoda tai jatkaa kumppanuuksia. Vähentynyt läsnäolo heikentää puolestaan taloudellisten tavoitteiden edistämistä.
”Kehitysyhteistyön myötä suomalaisilla on yhteyksiä kehittyville markkinoille. Yksinomaan Afrikassa on yli 30 maata, joiden bkt:n kasvuprosentti on 4 % tai enemmän. Maailmalla on onnistumistarinoita. Esimerkiksi Suomen suhde Vietnamiin on muuttunut kehitysyhteistyöstä kauppakumppanuudeksi”, Nalbantoglu muistuttaa.
Myös kansalaisyhteiskunta leikkausten kohteina
Kansalaisyhteiskunnalta on kokonaisuudessaan leikattu tällä hallituskaudella mittavasti. Tämä on ajanut kansalaisjärjestöjä vaikeuksiin ja jopa lopettamaan toimintaansa.
“Kansalaisyhteiskunta on ajettu todella ahtaalle. Tämä on kestämätöntä ja heikentää sekä demokratiaa että yhteiskuntarauhaa”, sanoo Fingon globaalin oikeudenmukaisuuden asiantuntija Saana Yrjönen.
Kansalaisyhteiskunnalta leikkaaminen on heikennys demokratiaan, mutta myös suoraan pois kansalaisten hyvinvoinnista. Sen mahdollistama aktiivinen kansalaisuus, sosiaalinen luottamuspääoma ja yhteisöllisyys heikkenevät leikkausten myötä.
Lisätiedot:
Ilmari Nalbantoglu
johtaja, vaikuttaminen, Fingo
p. 050 317 6693, ilmari.nalbantoglu@fingo.fi
Anna Hyvärinen
asiantuntija, vaikuttaminen, Fingo
p. +358 50 317 6744, anna.hyvärinen@fingo.fi
Saana Yrjönen
asiantuntija, globaali oikeudenmukaisuus, Fingo
p. 050 317 6705, saana.yrjonen@fingo.fi
[1] Määrärahat momenteilla ”varsinainen kehitysyhteistyö” ja ”tuki Ukrainalle”
[2] https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011176723.html
xxx
Tietolaatikko: Kehitysyhteistyöstä leikattu myös kansainvälisesti paljon
Massiiviset kehitysyhteistyön leikkaukset ovat osa globaalia trendiä. Kansainvälisesti kehitysyhteistyön osuus väheni vuonna 2024 jopa 7,1 prosenttia edellisvuodesta. Yhteensä kansainvälistä kehitysyhteistyötä tehtiin viime vuonna yhteensä 196 miljardia euron edestä.
Suurimmat rahoittajamaat olivat Yhdysvallat, Saksa, Britannia, Japani ja Ranska. EU ja sen jäsenmaat olivat yhdessä suurin kehitysyhteistyön rahoittaja. EU:n DAC-jäsenmaiden kehitysyhteistyön rahoitus oli yhteensä noin 82 miljardia euroa, mikä vastaa 42 prosenttia kaikesta tilastoidusta kehitysyhteistyöstä. Summa on 0,47 prosenttia EU:n DAC-jäsenmaiden bruttokansantulosta. Rahoitus laski 8,6 prosenttia vuodesta 2023. DAC on OECD:n kehitysapukomitea.
Lue lisää järjestöjen kehitysyhteistyön tuloksista.