Orpon hallitus vahvisti budjettiriihessä 135 miljoonan euron leikkauksen varsinaiseen kehitysyhteistyön ensi vuodelle. Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kuvailee leikkausta rajuksi.
Fingon toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi sanoo, että kehitysyhteistyön leikkauksissa ollaan nyt äärirajoilla.
”Hallituksessa puhutaan kumppanuuksista globaalin etelän kanssa ja monenkeskisen järjestelmän merkityksestä, mutta teot ovat osin ristiriidassa puheiden kanssa. Me odotamme hallitukselta enemmän. Suomi kääntää nyt valitettavasti selkäänsä maailmalle”, Mäntyniemi sanoo.
”Orpon hallitus on leikannut kehitysyhteistyöstä jokaisella budjettikierroksella aina vain lisää. Tämä on liian lyhytjänteistä kehityspolitiikkaa ja Suomen kannalta huono suunta myös taloudellisten kumppanuuksien kannalta. Kehityspolitiikassa tarvitaan työrauhaa ja näkymä siitä, että Suomi pystyy tulevina vuosina täyttämään kansainväliset sitoumuksensa ja varmistamaan tuloksekkaan kehitysyhteistyön myös jatkossa.”
Mäntyniemi muistuttaa, että kehitysyhteistyöleikkaukset ovat myös Suomen edun vastaisia.
”Kehitysyhteistyöstä leikkaaminen on pois turvallisemmasta maailmasta, tuesta heikoimmassa asemassa oleville ihmisille sekä Suomen vuosikymmeniä rakentamista merkittävistä kumppanuuksista ja kansainvälisestä asemasta. Toisella puolella maailmaa tapahtuvat asiat vaikuttavat monin tavoin myös meihin.”
Fingon tietojen mukaan 135 miljoonan euron leikkaus ei pidä sisällään uusia leikkauksia. Leikkauksista on päätetty aikaisemmin hallitusohjelmaneuvotteluissa ja viime kevään kehysriihessä.
”Hallituksen on syytä toteuttaa siirtymäkauden tuki järjestöille, joiden tuet se lopettaa”
Hallitus on aikaisemmin tänä vuonna päättänyt lakkauttaa rauhanjärjestöjen yleisavustukset, viestintä- ja globaalikasvatustuen (VGK-tuki) sekä tuen järjestöiltä, joiden tehtävät liittyvät ulko- ja turvallisuuspoliittisiin linjauksiin ja kansainvälisiin sitoumuksiin (UTP-tuki).
Budjettiriihessä hallitus toi takaisin miljoonan euron määrärahan UTP-tukeen ensi vuodeksi.
Fingon vaikuttamistyön johtajan Ilmari Nalbantoglun tulkinnan mukaan kyseessä on siirtymäkauden tuki ensi vuoden ajaksi.
”Samanlainen siirtymäkauden tuki olisi saatava myös VGK-tukeen ja rauhanjärjestöjen yleisavustuksiin. Hallituksen tulisi siis toteuttaa siirtymäkauden tuki järjestöille, joiden avustukset se lopettaa. Tuen avulla järjestöt voisivat etsiä uutta rahoitusta, järjestää toimintaansa tai muuten varmistaa, että niiden hyvällä työllä on jatkuvuutta”, Nalbantoglu sanoo.
Hallituksen alkuperiset avustusmuotojen lakkautukset koskivat yli 50 kansalaisjärjestöä. Monen järjestön toiminta joutuu vaakalaudalle, koska valtion rahoitus on ollut perusta järjestöjen muulle rahoitukselle.
”Rahoituksen lakkauttaminen ei ole perustunut kunnollisiin vaikutusarvioihin. Siksi kellään ei ole ollut tiedossa, miten paljon yhteiskunnallista hyötyä rauhantyön, viestinnän ja globaalikasvatuksen ja ulkopoliittisen kansalaistoiminnan saroilla menetetään. Nyt on selvää, että useita järjestöjä uhkaa toimintojen radikaali alasajo”, Nalbantoglu sanoo.
Haastateltava:
Ilmari Nalbantoglu, vaikuttamistyön johtaja, Fingo
050 317 6693 | ilmari.nalbantoglu@fingo.fi
Liite: Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön suuri leikkaus vuositasolla
Liitteen luvut perustuvat VM:n budjettiesityksen tietoihin. Lukuja ei budjettiriihessä tietojemme mukaan muutettu, mutta 4.9. emme ole vielä voineet tarkistaa asiaa, koska täsmällisiä, momenttikohtaisia tietoja ei ole budjettiriihen tuloksista julkistettu.
Kehitysyhteistyön määrärahat jaetaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehitysyhteistyöhön. Tarkastelemme tässä liitteessä varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoja.
Varsinaista kehitysyhteistyötä hallinnoi ulkoministeriö. Varoilla toteutetaan esimerkiksi Suomen ja kumppanimaiden kahdenvälistä kehitysyhteistyötä, tuetaan YK-järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen työtä sekä annetaan humanitaarista apua.
Vuonna 2023 – ennen hallituksen tekemiä leikkauksia – Suomi käytti varsinaiseen kehitysyhteistyöhön noin 710 miljoonaa euroa. Ensi vuonna summa tulee olemaan noin 530 miljoonaa euroa.
Täten Orpon hallitus on leikannut vuositasolla varsinaisesta kehitysyhteistyöstä noin 180 miljoonaa euroa.
Vuoden 2023 ja myöhempien vuosien luvut eivät ole kuitenkaan suoraan verrannolliset, koska Ukrainalle kohdistuva kehitysyhteistyötuki ja humanitaarinen apu on siirretty omalle momentilleen, kun vuonna 2023 se laskettiin varsinaiseksi kehitysyhteistyöksi. Omalta, erilliseltä momentilta kohdistettava Ukrainan kehitysyhteistyötuki ja humanitaarinen apu on ensi vuonna noin 47 miljoonaa euroa.
Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon mukaan hallituksen leikkaukset kehitysyhteistyöhön ovat rajut. Hallitus leikkaa kehitysyhteistyöstä yhteensä 1,2 miljardia euroa hallituskauden aikana vuoden 2023 tekniseen kehykseen verrattuna.
Hallitus ilmoitti budjettiriihen yhteydessä 135 miljoonan euron leikkauksesta varsinaiseen kehitysyhteistyöhön. Laskentatavasta riippuen leikkaussumma vaihtelee. Verrattaessa vuoden 2023 varsinaisen kehitysyhteistyön toteumaa (621,7 milj. €) ja vuoden 2025 VM:n ehdotusta (532,5 milj. €), leikkaus on noin 90 miljoonaa euroa
Kehitysyhteistyön tavoitteena on eriarvoisuuden vähentäminen ja köyhyyden poistaminen maailmasta. Suomen kehitysyhteistyö on todistetusti tuloksellista ja vaikuttavaa.
Lisätietoja:
Tiedote 12.6.: Yli 60 kansalaisjärjestöä vetoaa hallitukseen: Älkää lakkauttako VGK-tukea