Kansalaisyhteiskunnan tila on kaventunut maailmalla entisestään – “Sen puolesta täytyy työskennellä joka päivä”

Avoin ja vapaa kansalaisyhteiskunta on demokratian ja ihmisoikeuksien perusta. Kuitenkin vain reilut kaksi prosenttia maailman väestöstä elää maissa, joissa kansalaisyhteiskunnan tila on avoin, selviää vuosittain julkaistavasta CIVICUS-verkoston raportista. Vielä vuonna 2020 luku oli noin neljä prosenttia.

Kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan esimerkiksi voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä ja yhteisöjä, tutkimuslaitoksia ja sosiaalisia liikkeitä. Valtiot estävät kansalaisyhteiskunnan toimintaa esimerkiksi pidättämällä ja pahimmissa tapauksissa jopa surmaamalla ihmisoikeuspuolustajia sekä journalisteja, hyökkäämällä kansalaisjärjestöjä vastaan ja rajoittamalla kokoontumis- ja sananvapautta. Maailmanlaajuisesti kansalaisyhteiskunnan tilanne on heikentynyt 2000-luvun alusta alkaen.

Suomen Lähetysseuran ihmisoikeusasiantuntija Roosa Rantala muistuttaa, että heikentyneestä tilanteesta huolimatta kansalaisyhteiskunta onnistui viime vuonna viemään esimerkiksi ihmisoikeuksia ja ilmastonmuutoksen torjuntaa eteenpäin.

”Haastavissakin olosuhteissa toimiva kansalaisyhteiskunta tuo toivoa. Monimuotoinen kansalaisyhteiskunta on avainasemassa maailman kriisien ratkaisemisessa, ja se on keskeinen osa toimivaa demokraattista yhteiskuntaa – kuten kesällä valmistuneessa Suomen kansalaisjärjestöstrategiassa todetaan. Suomessa tai muuallakaan kansalaisyhteiskunnan asemaa ei saa pitää itsestäänselvyytenä. Sen puolesta täytyy työskennellä joka päivä”, Rantala sanoo.

Suomi kuuluu harvinaiseen 37 valtion joukkoon, joissa yhdistymis- ja kokoontumisoikeudet sekä sananvapaus toteutuvat parhaiten maailmassa. CIVICUS-verkoston raportti arvioi viisiportaisessa luokittelussaan, että Suomessa kansalaisyhteiskunnan tila on avoin.

Myös Suomessa kansalaisyhteiskunnan tilaa on kuitenkin haastettu. Kuluneen vuoden aikana kansalaisjärjestöjen rahoitusta on leikattu ja kuulemisprosessit järjestökenttää koskevissa asioissa on ollut rajoitetumpaa.

Kansalaisyhteiskunnan tilan kaventuminen on nähtävissä myös digimaailmassa tapahtuvassa kansalaisvaikuttamisessa, jota niin ikään rajoitetaan, häiritään ja estetään jopa systemaattisesti. Myös Suomessa moni kokee verkossa häirintää tai väkivaltaa – naiset miehiä useammin.

Toimi, koska voit -kampanja nostaa esiin yhdeksän kansalaisvaikuttajan tarinan eri puolilta maailmaa ja kannustaa parempaa tulevaisuutta rakentavaan ja ihmisoikeuksia puolustavaan vaikuttamiseen. Kampanja muistuttaa, että vaikuttamisen perustaksi tarvitaan lisäksi luotettavaa tietoa.

Kampanja käynnistyi 16. syyskuuta ja päättyy sunnuntaina 1. lokakuuta Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivänä. Kampanja järjestetään tänä syksynä neljättä kertaa.

Kampanjan toteuttavat yhteistyössä Abilis-säätiö, Diakonissalaitos, Fingo, Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS, Pro Lapinlahti mielenterveysseura, Siemenpuu-säätiö, Suomen Dalitien solidaarisuusverkosto, Suomen Lähetysseura, Taksvärkki ja Väestöliitto. Kampanjaa koordinoi kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo.

Lisätietoja:

Roosa Rantala

Ihmisoikeuksien ja vaikuttamisen asiantuntija, Suomen Lähetysseura

+358 44 901 6174 / roosa.rantala@felm.org

Saana Yrjönen

Globaalin oikeudenmukaisuuden asiantuntija, Fingo

+358 50 317 6705 / saana.yrjonen@fingo.fi

Kansalaisvaikuttajia haastatteluihin

Lilana Kasper

Jos olet hiljaa, mikään ei muutu. Kun eteläafrikkalainen pappi Lilana Kasper ymmärsi tämän, hän halusi alkaa toimia. Kasper työskentelee eteläisen Afrikan luterilaisten kirkkojen järjestön (Lucsa) johtajana. Järjestö tekee vaikuttamistyötä esimerkiksi sukupuolittunutta väkivaltaa vastaan. Siihen Lilana Kasperilla on henkilökohtainenkin syy.

”Olen itse kokenut sukupuolittunutta väkivaltaa ja selvinnyt siitä. Siksi minusta tuli aktivisti”, hän kertoo.

Meni monta vuotta, ennen kuin hän uskalsi puhua kokemuksistaan ääneen. Pikkuhiljaa Kasper ymmärsi, että voi luoda toivoa ja toimia vertaistukena muille. Nyt hän on kirjoittanut kaksi käsikirjaa, jotka opastavat väkivallasta puhumiseen ja traumoista selviytymiseen.

Kasperin johtamaan järjestöön kuuluu 19 pientä kirkkoa kymmenestä eri maasta, joissa kaikissa sukupuolittunut väkivalta on iso ongelma. Kasperin johtama järjestö on lisäksi työskennellyt esimerkiksi HIV-positiivisten ihmisten oikeuksien puolesta 1990-luvun alusta lähtien. Suomen Lähetysseura tukee järjestön työtä.

Lue koko Lilana Kasperin haastattelu Fingon verkkosivuilta.

Haastattelupyynnöt:

Voitte olla yhteydessä Saana Yrjöseen haastattelupyyntöä varten: +358 50 317 6705 / saana.yrjonen@fingo.fi

Alaa Altamimi

Alaa Altamimi joutui jättämään Irakin ja kotikaupunkinsa Bagdadin yhdeksän vuotta sitten poliittisista syistä. Hän saapui Suomeen turvapaikanhakijana vuonna 2015 ja on nyt vastuussa maahanmuuttajille suunnatusta MIITTI-toiminnasta Helsingissä. MIITTI toimii Lapinlahden entisellä sairaala-alueella ja tarjoaa avointa, maksutonta toimintaa kaupunkilaisille taiteen, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin teemalla.

Alaa toimii kansalaisvaikuttajana aktiivisesti myös vapaa-ajallaan. Hän on mukana organisoimassa monia isoja mielenosoituksia, kuten Stop the Genocide -mielenosoituksia Israelin suurlähetystöllä. Hän on työskennellyt myös Amnestyn Suomen osastolle.

”Aktivismi on ollut aina iso osa elämääni, niin kotimaassani kuin nyt Suomessa. Sen määrä arjessa vaihtelee. Nyt menossa on tähän saakka kaikkein kiireisin aika”, Alaa kertoo.

Lue koko Alaa Altamimin haastattelu Fingon verkkosivuilta.

Haastattelupyynnöt:

Voitte olla yhteydessä Saana Yrjöseen haastattelupyyntöä varten: +358 50 317 6705 / saana.yrjonen@fingo.fi