Fingo antoi 23.5. pyynnöstä eduskunnan suurelle valiokunnalle kirjallisen asiantuntijalausunnon valmistautumisesta EU:n tulevaan monivuotiseen
rahoituskehykseen.
Fingon esittämät suositukset:
- EU turvaa kehitysyhteistyön rahoituksen nykytason NDICI:ssä ja EU:n pitkän aikavälin
budjetissa 2020–2027 sekä nostaa rahoituksen tasoa seuraavassa budjettikehyksessä. - NDICI:n rahoituksen taso säilytetään nykytasolla EU:n monivuotisessa budjetissa 2020–2027.
EU laatii tiekartan seuraavaa EU:n rahoituskehystä varten nostaakseen jäsenmaidensa –
mukaan lukien EU:n kautta rahoitettava osuus – virallisten kehitysyhteistyömäärärahojen
(official development assistance – ODA) tason 0,7 % BKTL:stä ja ODAn vähiten kehittyneille
maille (least developed countries – LDC) menevän osuuden 0,2 % BKTL:stä vuoteen 2030
mennessä. - EU ei siirrä ODA-kelpoisia kehitysyhteistyövaroja maahanmuuton kustannuksiin
monivuotisessa rahoituskehyksessä, koska se vaarantaa varsinaisen kehitysyhteistyön
tulosten saavuttamisen. - Euroopan komissio raportoi säännöllisesti tavoitteiden saavuttamisesta NDICI:n ODAa
koskevien lukujen osalta. Euroopan parlamentilla on vahvempi rooli kehitysyhteistyön
ohjelmoinnissa, erityisesti NDICI:n allokoimattomien nopean vastineen rahoitusten
mobilisaatiossa. - EU ohjaa ympäristölle ja ilmastolle haitalliset rahoitusvirtansa tukemaan ilmastotavoitteiden
saavuttamista. Samalla se etsii uusia innovatiivisia keinoja asettaa hiilelle hinta ja toteuttaa
saastuttaja maksaa -periaatetta vihreä siirtymän jouduttamiseksi. - EU ohjaa uutta ja lisäistä rahoitusta ilmastonmuutokselle alttiiden yhteisöjen ihmisoikeuksien
turvaamiseksi. EU ajaa kansainvälisen ilmastorahoitusjärjestelmän uudistamista
johdonmukaisesti suuntaan, jossa rahoitus on saavutettavaa ja ennakoitavaa
ilmastonmuutoksen eturintamassa oleville haavoittuville ryhmille. - Käsiteltäessä Suomen rahoitusasemaa EU:ssa ei painoteta käsitteitä nettomaksuasema ja
Suomen saanto, koska ne ohjaavat käsittelemään rahoitussuhdetta liian yksinkertaisesti
eurovirtojen näkökulmasta. Suomelle koituu EU:sta hyötyä, myös taloudellista hyötyä,
esimerkiksi sisämarkkinoiden ja EU:n kansainvälisten suhteiden myötä. Nämä hyödyt eivät
näy nettomaksuasemassa tai saannossa.