Hallitus linjasi viime vuonna hallitusohjelmassa leikkauksista kehitysrahoitukseen. Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu muistuttaa, että hallitusohjelman mukaiset leikkaukset ovat kovia: noin miljardin euron kokonaisleikkaus kehyskauden aikana.
”Näiden leikkausten vaikutukset on kuitenkin pystytty kohdentamaan siten, ettei pohja ole täysin kadonnut Suomen kehitysyhteistyöltä ja kehitysvaikutusten lisäksi sen tuottamalta hyödyltä Suomen maineelle, taloudellisille suhteille, turvallisuudelle ja vaikutusvallalle. Uudet leikkaukset todennäköisesti pakottaisivat Suomen purkamaan sitoumuksiaan ja romuttamaan kehityspolitiikan perustaa”, Nalbantoglu sanoo.
Fingo on koonnut riihen alla toimitusten käyttöön haastateltavia kehitysjärjestöistä (linkki alla ja liitteissä), tietopaketin kehysriihen alla (linkki alla ja liitteissä) sekä vastauksia kysymyksiin kehityspolitiikasta (alla).
Usein kysytyt kysymykset
Mitä on kehityspolitiikka?
Kehityspolitiikan tavoitteena on äärimmäisen köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen sekä kestävän kehityksen edistäminen. Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehityspolitiikka noudattelee Suomen perustuslakia, kansainvälisiä sitoumuksia ja Suomen omia poliittisia linjauksissa.
Suomen kehityspolitiikan lähtökohtana on ollut vahvistaa kehittyvien maiden omaa toimintakykyä, vastuuta ja valmiuksia huolehtia itse omasta hyvinvoinnistaan ja turvallisuudestaan. Kehittyviä maita tuetaan saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet.
Kehitysyhteistyö on yksi keino toteuttaa Suomen kehityspolitiikkaa.
Mitä on kehitysyhteistyö?
Kehitysyhteistyöllä Suomi tukee maailman kaikista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Kehitysyhteistyörahoja kanavoidaan muun muassa tyttöjen ja naisten aseman vahvistamiseen, lasten koulutukseen, työpaikkojen luomiseen, demokratian edistämiseen, kumppanimaiden verojärjestelmien kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön.
Kehitysjärjestöt kannustavat puhumaan kehitysyhteistyöstä, eivätkä kehitysavusta. Tämä johtuu siitä, että kehitysyhteistyö on nimensä mukaisesti yhteistyötä. Sen ytimessä on kumppanimaan ja paikallisten yhteistyökumppaneiden omistajuuden tukeminen, jotta saavutetut tulokset ovat mahdollisimman kattavia ja kestäviä.
Kehitysyhteistyön ohella Suomi kanavoi tukea humanitaariseen apuun ja rauhantyöhön. Humanitaarisella avulla pelastetaan ihmishenkiä äärimmäisen hädän keskellä. Rauhantyöllä ylläpidetään ja edistetään puolestaan rauhaa ja vakautta.
Saavutetaanko kehitysyhteistyöllä tuloksia?
Kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun vaikutuksia seurataan tarkkaan erilaisilla mittareilla. Tulokset kertovat, että kehitysrahoituksella on suuri merkitys maailman köyhimpien ihmisten elämässä. Ulkoministeriön Kehityspolitiikan tulosraportti 2022 (pdf) esittelee, mitä konkreettisia muutoksia Suomen rahoittamalla kehitysyhteistyöllä on saatu aikaan viime vuosina.
Aikaisempaa useampi tyttö käy esimerkiksi peruskoulun loppuun Suomen kumppanimaissa. Esimerkiksi Nepalissa luku on noussut vuoden 50 prosentista (vuosi 2010) 73,5 prosenttiin (vuosi 2020). Kehitys on ollut myönteistä myös muun muassa Etiopiassa, Myanmarissa ja Mosambikissa*. Koulutus avaa mahdollisuuksia ammattiin, vähentää lapsiavioliittoja ja hyödyttää koko yhteiskuntaa.
* Suomi päätti vuoden 2024 alussa leikkausten toteutuksen ohessa lopettaa Myanmarin ja Mosambikin maaohjelmat. Lisäksi lopetetaan Kenian ja Afganistanin maaohjelmat.
Mitä väliä kehitysyhteistyöllä on Suomelle?
Kehitysyhteistyöllä Suomi rakentaa vakaata ja turvallista maailmaa, joka on monin tavoin myös Suomen etu. Suomen hyvinvointi on riippuvainen kansainvälisestä tilanteesta, vakaudesta ja rauhasta – tällä kaikella on vaikutuksia esimerkiksi kansainväliseen kauppaan, suomalaisten kansainvälisiin investointeihin ja raaka-aineiden saatavuuteen. Samalla kehitysyhteistyö on keino auttaa ihmisiä heidän omilla kotiseuduillaan.
Yhteisellä planeetalla toisella puolella maailmaa tapahtuvat asiat vaikuttavat monin tavoin myös meihin: jos esimerkiksi maailman ruokaturvan heikkeneminen syventyy ja johtaa globaaliin taantumaan, tällä on suuria taloudellisia vaikutuksia myös Suomeen.
Aikamme haasteet ovat monikriisejä. Yksi kriisi (esimerkiksi COVID-19 tai Ukrainan sota) eskaloituu ja kietoutuu muihin vastaaviin, jolloin kriisit vahvistavat toisiaan ja limittyvät globaaleiksi ketjuiksi. Monikriiseillä on merkittävät kerrannaisvaikutukset – niin ihmisoikeuksien toteutumiseen globaalisti kuin Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen ja talouteen. Monikriisien ja niiden juurisyiden ennaltaehkäiseminen ja ratkaiseminen vaatii yhä määrätietoisempaa kansainvälistä yhteistyötä ja ennen kaikkea kestävän kehityksen edistämistä.
Kehitysyhteistyö on Suomelle myös tapa rakentaa kumppanuuksia ja vahvistaa suhteita eri maihin. Tämä luo mahdollisuuksia myös kauppa- ja taloussuhteiden vahvistamiselle sekä avaa uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Kehitysyhteistyön avulla Suomi vahvistaa lisäksi kansainvälistä asemaansa ja vaikutusvaltaansa.
Suomella on ollut 14 maan tai alueen (esim. Palestiinalaisalue) kanssa kumppanuusohjelma. Vuoden 2024 alussa hallitus päätti osana säästötoimia lopettaa neljä (Afganistan, Kenia, Mosambik, Myanmar). Suomalaiset toimijat ovat läsnä laajasti maailmalla kehitysyhteistyön puitteissa: esimerkiksi suomalaiset järjestöt toimivat 96 kehitysyhteistyön kumppanimaassa.
Mitä suomalaiset ajattelevat kehitysyhteistyöstä?
Viimeisimmän ulkoministeriön Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä –tutkimuksen mukaan noin kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä.
Lisätietoja
Ilmari Nalbantoglu, vaikuttamistyön johtaja, Fingo
050 574 1112 | ilmari.nalbantoglu@fingo.fi
Salla Peltonen, viestintäjohtaja, Fingo
+358 50 317 6710, salla.peltonen@fingo.fi