Olemme keskellä maailmanlaajuista arvokamppailua.
Demokratiaa, ihmisoikeuksia ja kansainvälisen oikeuden sitovuutta haastetaan globaalisti. Autoritaariset hallinnot ovat tiukentaneet otettaan kansalaisyhteiskunnista. Suurvallat lamaannuttavat YK:n toimintakykyä veto-oikeuden käytöllä turvallisuusneuvostossa.
Demokratian tila on heikentynyt useiden vuosien ajan. Samanlainen kielteinen kehitys on ollut nähtävissä kansalaisyhteiskunnan tilaa koskevissa selvityksissä: 97 prosenttia maailman väestöstä asuu valtioissa, joissa kansalaisyhteiskunnan tilaa rajoitetaan.
Monet Suomelle tärkeät arvot ja tavoitteet ovat vastatuulessa. Ihmisoikeuksien, kansainvälisen oikeuden ja demokratian puolesta on kamppailtava päivittäin.
Kehityspolitiikka on työkalu, jonka avulla voimme edistää niin demokratiaa, ihmisoikeuksia kuin kansainvälistä oikeusjärjestelmää. Kehitysyhteistyöllä voimme esimerkiksi tukea paikallista kansalaisyhteiskuntaa ja ihmisoikeuspuolustajia, jotka toimivat vastavoimana autoritaarisille hallinnoille. Kehityspolitiikka on lisäksi tärkeä keino vahvistaa monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää.
Samalla kehityspolitiikka on keino vahvistaa suhteita globaalin etelän toimijoiden kanssa. Jos sen sijaan jättäydymme pois yhteistyöstä ja kumppanuuksista, täyttävät muut toimijat mielellään jättämämme tilan. Esimerkiksi Venäjä on viime vuosina pyrkinyt vahvistamaan vaikutusvaltaansa eri puolilla maailmaa.
Siksi muistutamme hallitusta: muistattehan kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhantyön merkityksen kehysriihessä.
Hallituksen ei tule tehdä lisäleikkauksia kehitysyhteistyöhön, rauhantyöhön tai humanitaariseen apuun. Suomi on jo päättänyt leikata vaalikauden aikana kehitysrahoituksesta miljardin.