Voiko maailmaa muuttua tarinoiden voimalla? Kenen ääni ja näkökulmat kuuluvat keskusteluissa, kenen eivät? Minkälaisten käsitysten kautta tarkastelemme ympäröivää maailmaa? Mitä on globaali sivistys? Muun muassa näihin kysymyksiin pyrittiin vastaamaan Globaalin sivistyksen edelläkävijät -hankkeen Matkalla kohti oikeudenmukaista ja kestävää tulevaisuutta – sivistys ja kasvatus muutosvoimana -seminaarissa. Mukana oli noin 100 osallistujaa, suurin osa paikan päällä ja osa etänä striimin päässä.
Fingon koordinoima Globaalin sivistyksen edelläkävijät -hanke on koonnut toimijoita yhteen vertaisoppimaan ja kehittämään keinoja edistää globaalisti kestävää ja oikeudenmukaista tulevaisuutta sivistyksen, kasvatuksen ja kansalaisvaikuttamisen keinoin.
”Toivon, että hankkeemme on osaltaan nostanut esiin kansalaisjärjestöjen muutosvoimaa ja globaalikasvatuksen ja kehitysyhteistyön merkitystä. Hanketta on tehty yhdessä vapaan sivistystyön, tutkijoiden, kansalaisjärjestöjen, kulttuurialan ja monien muiden toimijoiden kanssa. Hankkeessa tärkeää onkin ollut vertaisoppiminen ja osaamisen ja kokemusten jakaminen eri kentiltä”, kertoi hankkeen projektipäällikkö ja Fingon globaalikasvatuksen asiantuntija Anna Kivimäki-Pelluz.
Sama vertaisoppiminen ja osaamisen jakaminen oli keskeinen asia myös seminaarissa.
Erilainen todellisuus on mahdollinen – tarvitaan syvempää kasvatusta
Seminaarin ensimmäinen keynote-puhe kuultiin Minna Salamilta, suomalais-nigerialaiselta kirjailijalta ja yhteiskunnalliselta vaikuttajalta, jonka MsAfropolitan-blogi, on voittanut lukuisia palkintoja. Hänen esseekokoelmansa Aistien viisaus käsittelee muun muassa tiedon ja sivistyksen luonnetta ja viestii toivosta ja suuremmasta yhteisymmärryksestä. Salami kertoi aluksi oman kokemuksensa kautta, miten sosiaalinen ulkopuolisuus yhteiskunnassa voi toimia eräänlaisena vapauden portaalina. Ulkopuolisuus auttaa siihen, että maailmaa ei näe vain yksiulotteisena ja tämä puolestaan edistää yhteiskuntamme ymmärtämistä.
Salamin pääviesti oli, että erilainen todellisuus on mahdollinen. Sen sijaan, että maailma tuhoutuu ylikulutuksen myötä, voivat planeettamme ja sosiaaliset suhteemme elää rauhan tilassa, jossa tunnemme olevamme yhteydessä ympäristöömme. Tarvitsemme vain erilaista koulutusta ja sivistystä. Salami kysyikin: Mitä on se koulutus ja kasvatus, mistä meidän täytyy poisoppia, jotta tarvitsemaamme sivistystä tapahtuu?
Salami käyttää termiä Europatriarkaalinen tieto kuvatakseen perinteistä tietoa sekä koulutusta ja kasvatusta, koska tyypillisesti sitä ovat muokanneet eurooppalaiset valkoiset miehet. Tätä kasvatusta kuvastavat esimerkiksi rationaalisuus, logiikka ja mittaaminen sekä fyysisen maailman moninaisuuden ja tuntemusten aliarvostus. Salamin mukaan tällainen pienen samankaltaisen ryhmän muokkaama yhteinen tieto maailmasta ei riitä, vaan nykypäivän sivistykseen kuuluu ottaa globaali näkökulma, jotta kasvatamme kriittisesti ajattelevia tasapainoisia kansalaisia. Europatriarkaalisen tiedon lisäksi meidän tulisi kuunnella esimerkiksi alkuperäiskansoja ja oppia muita tietämyksen tapoja.
Kirjansa nimen, Aistien viisaus, mukaisesti Salami kannustaa meitä moniulotteisen tiedon pariin:
”Meidän on alettava tarkastella tietoa moniperspektiivisestä näkymästä vuoren toiselta puolelta. Ja uskon todella, että mitä enemmän teemme sitä, sitä enemmän sivistyksestä tulee tiedon ja vapauden portaali”, summasi Salami.
Päivän toinen keynote-puheenvuoron pitäjä Rene Suša oli Salamin kanssa samoilla linjoilla erilaisen kasvatuksen osalta. Suša on työskennellyt globaalin kansalaiskasvatuksen kentällä jo yli 15 vuotta ja kertoi Gesturing Towards Decolonial Futures (GTDF) kollektiivista, joka keskittyy kasvatukseen viheliäisten ongelmien aikakaudella. Kollektiivissa on huomattu, että perinteinen ’lyhyt ja yksinkertainen’ tapa globaalikasvatuksessa ei enää toimi nuorempaan sukupolveen, vaan tarvitaan syvempää ja sitouttavampaa lähestymistapaa.
Suša kannusti myöshuomioimaan monimuotoisuuden sisällämme ja havainnollisti asiaa bussi-metaforalla. Bussin etuikkunasta näkyy vain yksi henkilö, mutta bussissa sisällä on sisäinen monimutkaisuus ja erilaisia versioita tästä henkilöstä. Ja tähän kasvatuksessa on puututtava. Sušan mukaan sisäisen monimutkaisuuden kartoittaminen helpottaa eri näkökulmien, erilaisten ajatusten ja tunteiden argumentointia.
Järjestöjen puheenvuorot herättelivät sivistykseen
Hankkeen seminaari oli osa Järjestöjen sivistyspäivää, jota vietettiin Musiikkitalolla. Seminaarissa päästiin kuulemaan myös järjestöjen näkökulmia sivistykseen.
Rojin Birzoi Suomen Rauhanpuolustajista muistutti, kuinka tärkeää on, että puolustamme tyttöjen ja naisten oikeuksia, erityisesti kapeiden normien kulttuureista tulevia. Hänen mukaansa globaali sivistys on sitä, että ymmärretään jokaisen toimijuuden arvo.
Hanna-Leena Ylönen Yhteiset Lapsemme ry:stä puhui antirasismista ja kertoi vaikuttavasti: ”Lapset eivät ole värisokeita. Siksi arjen globaalia sivistystä on, että lapsille puhutaan rasismista ja ihonväristä suoraan”. Hän muistutti, että on aina aikuisen vastuu korjata maailman epäreiluus.
Anneli Puhakka Kehitysvammaliitosta nosti puheessaan esiin kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta. Kehitysvammaiset ihmiset on totuttu näkemään auttamisen ja avun tarvitsemisen kohteina. Hänen mukaansa sivistynyt ajattelu kohtelee kuitenkin jokaista aktiivisena toimijana. Työssään hän kuulee viestin kehitysvammaisilta: Meillä on paljon annettavaa. Älkää sulkeko meitä ulkopuolelle.
Outi Perähuhta Suomen Pakolaisapu ry:stä nosti esiin lukutaidottoman aikuisen sivistystä. Maailmassa on 750 miljoonaa lukutaidotonta aikuista. Tilanne olisi kuitenkin korjattavissa jo vuoden tai kahden lukutaitokoulutuksella. Perähuhta toivoi laajempaa näkökulmaa koulutukseen: ”Kun seuraavan kerran puhutaan koulutuksesta globaalisti, muistetaan lukutaidottomat”.
Järjestöjen puheenvuorot olivat Fingon Julkisen puhumisen mestarikurssin tuotoksia.
Globaali sivistys lähtee meistä itsestämme
Seminaari päättyi paneelikeskusteluun, jossa pohdittiin, minkälaista sivistystä tarvitsemme ja miten voimme olla osa muutosta. Keskustelussa reflektoitiin päivän antia.
Maini Nguyen, Students of color puheenjohtaja, aloitti kertomalla mitä sivistys hänelle tarkoittaa: ”Sivistys on ihmisarvon tunnustamista ja ihmisyyteen ja tulevaisuuteen uskomista”.
Leena Honkasalo, Plan International Suomen globaalikasvatuksen asiantuntijan mielestä sivistykseen liittyy vastuullisuus ja se, että haluaa ja toimii vastuullisesti muita ihmisiä ja ympäristöä kohtaan, ymmärtää monimutkaisia syy-seuraussuhteita, jotka yhdistävät meitä. “Sivistykseen liittyy myös tulevaisuustaidot, ymmärrys siitä, että tulevaisuus ei vain tapahdu vaan rakennamme sitä aktiivisesti omilla teoillamme”, muistutti Honkasalo.
Abdirahim Hussein Moniheli ry:n puheenjohtaja huomautti taas, että sivistys alkaa meistä itsestämme. Ensin täytyy olla sujut itsensä kanssa, ja sitten hyväksyä muut ympärillä olevat ihmiset ilman pakkoa muuttaa heitä.
Charlotta Holmström, Kudelma-verkostosta, arvosti näitä näkemyksiä ja lisäsi: ”Sivistys ei ole staattinen tila, vaan meidän tulee olla valmiita kyseenalaistamaan sivistyskäsitystämme ja hyväksyä, että se on enemmänkin jatkuva dialogi”.
Tähän ajatukseen yhtyivät muutkin panelistit, kun seminaarin juontaja, toimittaja, kasvatustieteilijä ja antirasismiaktivisti, Alice Jäske kysyi, millaista sivistystä tarvitsemme tässä ajassa. Salamin puheenvuoroa mukaillen meidän tulee ymmärtää, että tarvitsemme uudenlaista sivistystä, uusia ääniä ja näkökulmia sekä tietojemme päivitystä. Perinteisellä sivistyksellä emme pysty ratkaisemaan nykyisiä ongelmia. Holmström huomautti, että kyse ei kuitenkaan ole poisoppimisesta: ”Vaan asioiden lisäämistä. Laitetaan ns. länsimainen sivistys sinne kategoriaan mihin se kuuluu ja otetaan muut mukaan ja vahvistetaan sitä vuoropuhelua”.
Honkasalo kysyi tärkeitä kysymyksiä, jotka tulisi muistaa sivistyskeskustelussa: ”Ketkä ovat ne keiden ääni ei kuulu? Ja mitkä ovat ne rakenteet, jotka luovat eriarvoisuutta?”.
Paneelin lopuksi jaettiin vielä omia utopioita. Ne sisälsivät pysähtymistä tärkeiden asioiden äärelle, hyvinvointia, onnellisuuden maksimointia kestävästi, tilaa kuunnella ja keskustella, parempaa keskustelukulttuuria sekä asennemuutosta. Kaikki tavoittelemisen arvoisia asioita.
Hankkeen opit kaikille jakoon
Seminaarissa tuotiin esiin hankkeessa käsiteltyjä aiheita, jotka koottiin myös yksiin kansiin.
”Viimeistään nyt 2022 tiedetään, että meillä on maailmanlaajuisia viheliäisiä ongelmia, kuten ilmastonmuutos, eriarvoisuuksien lisääntyminen, sodat, pandemia. Tiedetään myös se, että näitä ongelmia ei voida ratkaista niillä keinoilla, joilla ne on syntynyt. Tässä hankkeessa on pohdittu kasvatuksen ja sivistyksen roolia, ja mitä voimme yhteistyössä ja eri kentillä tehdä”, kertoi Kivimäki-Pelluz.
Hankkeessa nousi esiin esimerkiksi rohkeiden tekojen, tunteiden, myötätunnon ja vaikuttamisen rooli osana sivistystä. Hankkeessa luotiin uusia kumppanuuksia, innostusta ja kriittistä pohdintaa sekä haastettiin hankkeen toteuttajia ja hankkeen oppimis- ja keskustelutilaisuuksiin osallistujia. Hankkeen opit koottiin yksiin kansiin loppujulkaisun muodossa (linkki).
Kivimäki-Pelluz summasi hyvin hankkeen taustaideaa:
”Uskon itse vahvasti siihen, että sivistys ja kasvatus voivat toimia merkittävinä muutosvoimina meidän yhteiskunnassamme, kunhan uskallamme suunnata haastaviin ja kriittisiinkin kysymyksiin. Globaalia sivistystä tarvitaan, jotta pystymme ymmärtämään maailmanlaajuisia syy-seuraussuhteita ja myös meidän yksilöiden omaa roolia siinä, miten olemme osa tätä planetaarista kokonaisuutta ja miten voimme vaikuttaa.”
Lisätiedot:
Lue lisää Globaalin sivistyksen edelläkävijät -hankkeesta
Globaalin sivistyksen matkassa -opas
Globaalin sivistyksen edelläkävijät -verkoston Facebook-ryhmä
Globaalin sivistyksen edelläkävijät -hanketta rahoitti Sitran sivistys+ -projekti ja Suomen ulkoministeriö.
Lisää kuvia seminaarista Fingon Flickr-tilillä
