Muistatko vielä YK:n vuosituhattavoitteet? Niiden ansiosta esimerkiksi äärimmäinen köyhyys puolittui ja yhä useampi lapsi aloittaa koulun.
Vuosituhattavoitteiden jatkoksi laadittiin vuonna 2015 kestävän kehityksen 17 tavoitetta eli Agenda 2030. Vuosiluku viittaa päivämäärään, johon mennessä tavoitteiden pitäisi toteutua.
”Agenda 2030 on poikkeuksellisen hieno dokumentti. Sen tavoitteet ja alatavoitteet ovat vain väline: suurin hienous on esipuheessa, jossa tuodaan yhteen se, että kaikkia toimijoita tarvitaan”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen Fingon kestävää kehitystä ruotivassa podcast-jaksossa.
”Julistuksen johtava lähtökohta on leave no one behind eli ketään ei jätetä kehityksestä jälkeen”, toteaa YK-liiton vaikuttamistyön vastaava Jenni Kauppila.
Kestävän kehityksen toimintaohjelma ja tavoitteet koskevat maailman kaikkia maita. Ensisijainen vastuu Agenda 2030:n toimeenpanosta on valtioilla, mutta muutostalkoissa ovat mukana myös kansalaiset, yritykset ja järjestöt. Kukin maa raportoi vapaaehtoisesti YK:n korkean tason seurantakokouksessa eli HLPF:ssa.
”Ilmastotoimet nousivat siellä keskusteluun, josta välittyi huoli, että nykyiset teot eivät ole riittäviä. Toinen huoli oli eriarvoisuuden lisääntyminen maiden välillä ja sisällä”, kertoo Mikael Långström ulkoministeriön kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan yksiköstä.
Myös Lappalainen ja Kauppila osallistuivat HLPF-kokoukseen. Podcast-jaksossa he kertovat muun muassa, millainen oli Fingon vetämän Bridge 47:n sivutapahtuma ja millaista oli tentata Tansaniaa. Lopuksi he kertovat, mikä heitä motivoi työssään kestävän kehityksen edistäjinä.
Voit kuunnella jakson Spotifyssa, Apple podcasteissa ja Soundcloudista:
,