Suomi menettää aggressiivisen verosuunnittelun takia 430–1 400 miljoonaa euroa vuodessa ja kehitysmaat yli 100 miljardia dollaria – vähintään saman verran kuin ne saavat kehitysapua. Tarkkojen summien arvioiminen on mahdotonta, sillä verovälttely tapahtuu pitkälti salassa.
Suurilla monikansallisilla yrityksillä on mahdollisuus minimoida veronsa käyttämällä hyväksi eri maiden verojärjestelmien eroja ja veroparatiisien tarjoamia etuuksia.
Maakohtainen raportointi auttaa paljastamaan aggressiivisen verosuunnittelun vain, jos se kattaa kaikki yrityksen toimintamaat eritellysti. Jos tietoja eri maista niputetaan yhteen, jää kokonaiskuva verojärjestelyistä piiloon. Veroparatiisissa voi olla vain vähän tai ei lainkaan työntekijöitä ja maksettuja veroja, mutta voitot ovat yleensä suuria, koska niitä on keinotekoisesti siirretty sinne. Veroja välttelevä yritys pyrkii salaamaan tällaiset tiedot, jos se vain on mahdollista.
Aggressiiviseen verosuunnitteluun on monia keinoja, ja verokonsultit keksivät kilvan uusia.