Kansainvälisen kaupan säännöt ja rakenteet sekä kauppasopimuksiin sisältyvät säännökset vaikuttavat monin tavoin naisten taloudellisiin oikeuksiin, toimeentuloon ja hyvinvointiin eri puolilla maailmaa. Oikein suunniteltu ja toteutettu kauppapolitiikka voi edistää taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa sekä kestävää kehitystä. ”Sukupuolisokealla” kauppapolitiikalla puolestaan voi olla kielteisiä vaikutuksia erityisesti köyhimpien maiden naisten ja tyttöjen asemaan.
Kauppapolitiikan yhteys tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistämiseen on viime vuosina herättänyt kiitettävästi huomiota. Esimerkiksi Maailman kauppajärjestö WTO:n ministerikokous 2017 laati julkilausuman, jossa korostettiin kaupan merkitystä naisten taloudellisen voimaantumisen mahdollistajana. EU-tasolla puolestaan keskustellaan tarpeesta sisällyttää kaikkiin uusiin kauppasopimuksiin tasa-arvonäkökohtiin keskittyviä kirjauksia ja Euroopan parlamentti on useaan otteeseen vaatinut toimia, jotta tasa-arvonäkökohdat tulisivat paremmin huomioiduiksi kauppapolitiikassa. EU:n kauppasopimuksiin sisältyy kestävää kehitystä koskevat kappaleet, jotka kattavat pääsääntöisesti ympäristöstandardeja ja työoikeuksia. Tasa-arvon takaamista koskevien tavoitteiden sisällyttäminen parantaisi näitä kappaleita merkittävästi.
Eriarvoisuutta ylläpitävien kaupan rakenteiden korjaaminen ei kuitenkaan onnistu pelkillä julkilausumilla. Myöskään tasa-arvoa koskevat kirjaukset tai kappaleet kauppasopimuksissa eivät riitä turvaamaan aitoja parannuksia naisten asemaan, elleivät ne ole sitovia. Kestävän kehityksen Agenda 2030:n keskeinen periaate on, että ketään ei tule jättää kehityksessä jälkeen. Tämä periaate ohjaa tarkastelemaan kaupan vaikutuksia heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten ja ryhmien kannalta.
Tämän julkaisun allekirjoittaneet suomalaiset järjestöt haluavat keskustella virkamiesten ja päättäjien kanssa aidosti tasa-arvoa tukevasta kauppapolitiikasta. Julkaisu ei ota kantaa yksittäisiin kauppasopimuksiin vaan pyrkii yleisesti herättämään keskustelua kauppapolitiikan ja kansainvälisen kaupan vaikutuksista tasa-arvoon ja naisten oikeuksiin, sekä mahdollisuuksista korjata epäkohtia. Esitämme, että Suomen ja EU:n on uudistettava kauppapolitiikkaansa siten, että kauppapolitiikka ja -sopimukset turvaavat myös köyhimpien naisten oikeuden ihmisarvoiseen työhön ja riittävään toimeentuloon, eivät kavenna mahdollisuuksia tasa-arvoa tukevien politiikkojen toteuttamiselle tai heikennä tasa-arvoa tukevien julkisten palveluiden saatavuutta. Lisäksi EU:n ja Suomen kauppapolitiikkaa ohjaamaan tarvitaan kestävämpiä ja monipuolisempia tavoitteita ja mittareita kuin pelkkä bruttokansantuotteella mitattava talouskasvu.